United States or Belgium ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tigerstedt, tuo Suomen poika joka niinkuin Aflecht raukes, kiristeli hampaitansa, kiukust' irti kieli laukes: "Totta, hän on muukalainen, kasvanut ei laaksoissamme, hän ei taida meidän kieltä, eikä tunne tapojamme." "Mut on meidän maan hän nähnyt, nähnyt on sen saaret, luodot, niinkuin mekin vuoriltamme tuhanten sen järvein muodot.
Nyt olivat kauan aikaa ääneti kumpikin. Sitten sanoo Kustaava: Hannes ei saa vihotella. Kaiketi Hannes kiristeli yhteen hampaitansa, ehkä itkikin, koska Kustaava näin sanoi. Voi, hyvä jumala! Taas Kustaava puhuu: Kolmen vuoden kuluttua, sanoo eversti, pääset vänrikiksi. Ai, ai, ai, ai rupesi Kerttu itkien huutamaan, ja sekä Kustaava että Hannes tulivat katsomaan mikä hänen oli.
Vaan odotappas, kyllä sen ajan sinusta ulos; kiristeli isä. Niin, niin! sanoi tyttö nyykyttäen; se kuului kuin: koetappas vaan. Sitten he eivät koko matkalla enää puhuneet toisilleen.
Miksikä sinä nimititkään tätä, kertoessani sinulle äsken siitä?» »Minä sanoin heidän käytöstään jaloksi, Alan», vastasin. »Olet sinä sentään jonkun verran parempi kuin tavallinen whig!» tuumi Alan. »Mutta kun se saapui Colin Royn korviin, kiehahti hänessä Campbellien samea veri. Hän kiristeli hampaitaan juomatavaroilla katetun pöytänsä ääressä. Hän ilmoitti antavansa vuokralle kaikki arentitalot.
Lankeeminenko hänet raivoon sai vai mikä, sitä en tiedä, mutta hampaitaan hän kiristeli ja rouhi perhosen, oi, ette usko, kuinka hän sen palasiksi rouhi. VOLUMNIA. Isän tapoja. VALERIA. Toden totta, oikein jalo lapsi. VIRGILIA. Vallaton koko poika. VALERIA. Kas niin, pois nyt ompelunne! Voittehan joutilaiksi ruveta täksi iltapuoleksi. VIRGILIA. En, rouvaseni, en lähde ulos ovesta.
Heti tunnettuaan lyönnin kääntyi Konrad rivakasti ympäri ja seisoi muutaman silmänräpäyksen siinä kuin tunnotonna, vaan sitte välähti vimma hänen silmissänsä, hän kiristeli hampaitaan ja karjasi: "minuako lyötiin?"
Hän istui tuolille ja kiristeli hampaitaan. Vähitellen tunkeutui tuota pistävää ja myrkyllistä kaasua ulkoa huoneeseenkin. Hän ei voinut sitä kauempaa sietää. Hänen harhaileva katseensa osui teurastuskirveeseen, jonka joku pappi oli jättänyt huoneeseen; hän tarttui siihen. Jättiväkevän kätensä koko epätoivoisella voimalla hän nyt koetti murtaa aukkoa seinään.
Hän nukkui hyvin rauhattomasti; vähän väliä hän kiristeli hampaitansa ja puhui unessa. Niiden sanojen joukossa, joita itsekseen mutisi, kuulin selvään isäni nimen. Tämä harmitti, mutta ei ihmetyttänyt minua, kun muistin hänen puhuneen isästä juuri ennenkuin hän nukkui.
Ionen oletetun itserakkauden ja ehkä omansakin sokaisemana hän ei osannut kuvitellakaan, että Ione jo rakasti. Mutta hän pelkäsi vain, että Ionen tunteet Glaukusta kohtaan saattoivat helposti värähtää rakkaudeksi. Ja salaisesti hän kiristeli hampaitaan raivosta ja kademielestä ajatellessaan näennäisesti halveksimansa, vaarallisen kilpailijan nuoruutta, viehättäväisyyttä ja loistavaa esiintymistä.