Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Senaattorit, vestalittaret, Caesar, augustianit ja kansa katselivat tuntijan ja harrastajan nautinnolla hänen voimakkaita, tukevia pohkeitaan, jotka olivat kuin pölkyt, rintaa, joka oli kuin kahdesta kilvestä yhdistetty, ja herkulesmaisia käsivarsia. Melu kasvoi joka hetki.
Deifoboksen, Hektorin veljen, hahmossa hän lähestyy Hektoria ja rohkaisee häntä: kahden heidän tulee uljaasti pitää puoliaan. Iloiten veljensä avusta Hektor ryhtyy taisteluun. Kun hänen heittokeihäänsä kilpistyy Akhilleuksen kilvestä, hän pyytää veljeltään toista; mutta Deifobos onkin hävinnyt ja Hektor huomaa, että Athene on hänet pettänyt.
Päällikkö oli selässään riippuvasta kilvestä ja lakkinsa lyhyestä kukonsulkasesta ynnä myös suurellisesta käytöksestään helppo tuntea dunniewassel'iksi eli aatelissäätyiseksi klanilaiseksi; ja näkönsä ylpeydestä päättäen hän ei suinkaan voinut olla kaukaisempaa sukua herra Duncanille kuin enintään kymmenennen tai kahdennentoista polven takainen orpana.
Se oli kallis-arvoinen aatos. Kovasta härännahkaisesta kilvestä sai leikkaamalla köyden, kyllin vahvan kannattamaan raskaampiakin painoja kuin meidän ruumiimme ja kyllin pitkän ulottumaan syvemmällekin kuin kaksikymmentä jalkaa. Onneksi kallionkärki, jolla seisoimme, oli niin leveä että yhdellä kädelläni saatoin pidellä kilpeä, sill'aikaa kuin Ula kätevästi leikkeli sitä puukollaan.
Meill' on lepo haudassa vaan; Sit' ennen rauhaa ei ole kelläkään. Kovat on elon retket, voi kun, Ruhtinas, ennen aikojas' uuvuit sä!" Näin saneli Sjolf. Ylevään Hymyilyyn Fjalar puhkesi; maljan hän Antavi pois ja tyynnä ottaa Nyt asepylvähältä hän jousensa. Hän laukaisee. Salaman Värähdys nähtiin. Kilvestä kilahdus Seinällä kuului vastapäätä, Takana nuoli vapisi hirressä.
Tytön käsistä putosi kaksi puoleksi pirstoutunutta astialautaa, joita hän oli tuskallisesti pidellyt kiinni ne olivat jäännökset kilvestä, jolla hän tavallisesti suojeli itseään lenteleviltä kiviltä. Hänen tukkansa oli hajallaan, hänen vaatteensa repaleina; kaunis turkisreunus, josta hän oli ollut niin ylpeä, riippui repaleina hänen vartaloaan pitkiin.
Ja Rurmari, laulujas' Mi laulat salissa Finjalin, Voinetko kilvestä ääntä Kumauttaa miekalla myös? Mä ääniä kuulen kuin Teräksen kalsketta rannall' ois' Sä katso, sotahan josko Jo Shelman sankarit käy!" Ja neitonen katsehen Loi hurmatun avaruutehen, Ja aamun rusko se hällä Sai kasvot purppurahan.
Päivän Sana
Muut Etsivät