Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Hän ei niin sanoakseni lannistanut äitiäni liian suurella hilpeydellä taikka liian kiivailla lemmen-osoituksilla! Hänen äänensä oli syvä ja matala jonkunlaista hillittyä voimaa pohjalla, hänen käytöksensä tasainen ja hiljainen. Hän puhutteli niin kunnioittavalla äänellä isääni ja äitiäni, että sen täytyi voittaa rakkautta.
Sitä paitsi rauhoitti minua se seikka, ett'eivät vieraat herrat olleet kuulleet Heintzin muistutusta. Sanat "foiniikkialaisten päälliköt" olivat säkenien tavoin sytyttäneet professorin sielun ilmi tuleen. Sen mielipiteen silmin nähtävänä vastustajana puolusti hän omaa mielipidettänsä innokkailla ja kiivailla sanoilla, joita nuori mies kuunteli velvollisella huomiolla.
Hän tunsi itsensä syvästi loukatuksi eikä hän tavallisuuden mukaan viivytellyt kiivailla sanoilla ilmaisemasta suuttumustansa. "Raukka!" kiljasi hän. "Te olette siis tosiaankin niin perin kurja, ett'ette voi käsittää, saatikka arvostella, miehuullista rohkeutta. Vai niin! Sinä pelkurimaisin kaikista pelkurimaisista hylkiöistä!
Se on joko paheksumista tai hyväksymistä, nurinata tai kättentaputusta ja hyvä-huutoja. Koko tuo musta joukko tuolla alhaalla alkaa aaltoilla. Liikutaan, noustaan ylös, nauretaan pilkallisesti tai käyvät kasvot kiihkeiksi, vihaisiksi, ja tukat pörrötetään kiivailla käsien tempauksilla. Aploodit tekevät aina vilkkaimman vaikutuksen katsojaan.
Muutamien kiivasten kohtausten jälkeen, joissa lääkäri oli röyhkeästi nuhdellut rouvansa käytöstapaa ja rouva hänelle vastannut kyynelsilmin sekä liiankin kiivailla itsensä soimauksilla, mutta heti kuitenkin jälleen langennut, päätti lääkäri oman rauhansa tähden olla ihan välinpitämätön tuosta hirveästä pahasta, joka kehittyi hänen omassa talossansa, karttoi niin paljon kuin mahdollista rouvaansa ja oli harvoin kotona.
Mtesa ja hänen päällikkönsä kuuntelivat tarkkaavaisesti ja kertomusta keskeytti keisari usein kiivailla huudahduksilla ja uhkaavilla sanoilla. Sen jälkeen lausui Mtesa: "Te näette nyt, kuinka minun kansani saattaa minut häpeään. Tämä on kolmas kerta kun he ovat saaneet minun rikkomaan lupaukseni valkoisille miehille.
Antti astui kiivailla askeleilla metsäpolkua ja taittoi visan, jolla vuoron sinkoili pieniä kiviä, vuoron ilmaa pieksi. Tyynenä ja hiljaisena kävi Elsa hänen jälessään. Jopa joutuivat he sen mökin edustalle, jossa Elsan vanhemmat asuivat. Antti seisahtui. Jää hyvästi, Antti! sanoi Elsa ystävällisesti, antaen sulholleen kättä. Antin sydän jo heltyi.
Te olette kaikki yhtäläisiä." Ja Liisa kääntyi, pois lähteäksensä. "Enkö minä saa edes sinua saattaa kotiisi?" kysyi Ivar. "Et saa. Kotiin osaan täältä yhtä hyvin pois, kuin minä tännekin osasin." Ja tyttö läksi kiivailla askelilla siitä talosta, jossa häntä niin tylysti oli kohdeltu. Kuu, joka alussa iltaa valaisi kirkkaasti, oli nyt pilviin peitettynä.
Päivän Sana
Muut Etsivät