Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025


"Tartu sotatorveesi siis, kutsu kansa kokoon, käske meidän kiireesti rakentaa jälleen temppelimme. 'Tiilikivet ovat pudonneet pois, mutta me rakennamme marmorilla jälleen. Kuulitko tuota laulua?" "Ainoastaan sinun valitussa korvassasi se kaikkui."

Teidän miehuutenne kukka on hakattu maahan, ja vieläpä niin kunnottomalla, kavalalla kädellä!" Hurja vimmanhuuto nousi kansanjoukosta, joka kiireesti yhä karttumistaan karttui. "Nostakaamme hänet hartioillemme", virkkoi eräs väkevä lihamies, "ja kantakaamme hänet kuninkaan silmäin eteen Dominikolais-luostariin".

Hän ei voinut mennä enää Holmalle. Ei, ei, ei! Mieluummin hän vaipuisi maanrakoon... Neiti Smarin ompeli ompelustaan kädet täristen, kuuli kadulta hälinää kuin olisi ollut tulipalo ja kellon naksuttavan kiireesti ja kovasti. Esteri painoi päänsä pöytään. Mutta hetken kuluttua hän hypähti seisomaan. »Minä tahdon rakastaa! Minä tahdon

Vaan kovin on mieleni paha hänen kuolonsanomastaan, sillä minä olin tullut vartta varten hänen puheilleen". "Parempi olisikin, jos kääntäisit hevoses pään etelään päin huomeis-aamun koittaessa", sanoi paimen. "Hautajaiset tulevat nyt kohta pidettäviksi ja sangen kiireesti.

Sitten hän tarttui kiireesti kellon kieleen kiinni, hypähti kohoksi ja lyödä mälisti täyttäwäkeänsä kellon laitaan. Heti kun se oli tehty, tuppasi hän kummankin kätensä molempien korwiensa päälle. "Kylläpä se otti korwiin ... koska oliwat haljeta", sanoi hän sitten. "Niinhän tuo kolahti kuin olisi kirwespohjalla lyönyt kylmettyneeseen mäntypölkkyyn", ehätti Tiitus sanomaan.

Näkivät untakin siitä usein ja kuulivat toistensa siitä unissaan puhuvan. Mutta jos he silloin sattuivat yöllisistä haasteluistaan heräämään, niin kääntyivät he kiireesti selin toisiinsa, vetivät kumpikin peitteen puoleensa ja olivat nukkuvinaan. Mutta sitten alkoi talvesta kehitä kevät.

Poika katsoi häneen hetkisen ja luuli hänet kuolleeksi, sekä juoksi sitte kiireesti huutamaan jotakin naapuria. Maria oli hyvin kipeä. Tohtoria lähetettiin noutamaan, ja kun hän tuli ja koetteli suonentykytystä, pudisti hän päätänsä. Hän seisoi hetkisen hiljaa, katsoen häneen. Juhani katsoa tuijotteli surullisesti hänen vakaisiin kasvoihinsa, vaan ei virkkanut mitään.

Minä aivan tahdoin jo sanoa hänelle: »Opeta sinä minulle», mutta ei sitä tullut sanotuksi. Ei hänkään virkkanut mitään, kun en minä virkkanut, ja niin me olimme molemmat vaiti. No, jos et sinä tahdo kuulla, niin en minä ... sanoi hän jonkun ajan kuluttua ja aikoi lähteä pois. Ei, ei, kyllä minä kernaasti, jos sinä vain sopersin minä kiireesti.

Mies tuli tupaan ja kysyi: "Onko miehiä kotona, että tulisivat avuksi nostamaan isäntää tupaan, hän on minun re'essäni hyvin sairaana." "Voi Herra Jumala! enkös minä jo aavistanut" ... huusi Helka itkussa suin ja meni kiireesti pihalle. Lapset seurasivat mukana ja kun he näkivät äitinsä itkevän re'en vieressä, niin hekin yhtyivät samaan virteen.

Muutamia juoksi alas, toisia päin vastoin ylös harjulle. Joka taholta, aina niemeltä saakka näkyi ihmisiä kiireesti rientävän kankaan yli, huutaen ja osoitellen toinen toisellensa jo hyvän matkan päästä.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät