Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Heinonen. Ja niin minä teenkin. Tahdon, että Karoliina jo huomenaamulla menee kihloihin serkkunsa Akseli Hellstenin kanssa. Loviisa. Senkö hulivilin? Ei koskaan! Heinonen. Kyllä hän menee, sanon minä! Loviisa. Ei, sanon minä! Tahdotko, että otan torveni? Loviisa. Senkin peto! Heinonen. Akseli on hyvä poika ja Karoliina rakastaa häntä. Loviisa. Hän on velkaantunut korvia myöten. Heinonen.
Mutta saammepahan nähdä! Minua suuresti harmittaa, että ihmiset yhä vielä luulevat olevani kihloissa herra Sydney'n kanssa mutta minä vakuutan vielä kerran, ett'en minä ole kihloissa, en, en, en! Johan minä sanoin sen viime kirjeessänikin sinulle ja nyt minä lisään siihen vielä enemmän, ett'en minä voi, enkä tahdo koskaan mennä kihloihin hänen kanssansa.
Hurraa, hurraa! sanoi Henrik, mutta ajatteli itsekseen: "noin ne kaikki menevät kihloihin, eikä se tälle ainakaan ole mikään kärsimyksen tie". Ja he huusivat yhtaikaa: Hurraa! ja ottivat toisiaan hartioista. Ei, ei se käy tämä nuoren miehen elämä enää, naimisiin sitä pitää mennä, sanoi tohtori istuen nojatuoliin. Niinkö arvelet, heh, sanoi Henrik. Minä saan ehkä paikan kirurgissa.
"En minä vähintäkään vapise", sanoin minä, "toivoni on vaan, että jo huomenna voisimme saada oman kodon itsellemme." "Maria-täti sanoi minun tehneen kunnottomasti siinä, että menin kihloihin varattoman miehen kanssa, sitä enemmän, kun isän rikkaus nyt on joutunut rappio-tilaan, ja hänellä ei ole varoja suuriin kustannuksiin minun tähteni.
Minun veljeäni te ette koskaan sylkenyt silmille. KERTTU: Ei, minä suutelin häntä yöt ja päivät. GRANSKOG: Ja kuitenkin on hän pettänyt teitä enemmän kuin kukaan mies maailmassa. KERTTU: Siinäkö teidän kasvatusoppinne on? GRANSKOG: Minulla on tiedossani asioita KERTTU: Tuokaa ne julki! GRANSKOG: Hänellä on ollut naistuttavuuksia. KERTTU: Ehkä. Ennenkuin me menimme kihloihin.
Ja hän ojensi kätensä toivottaen kaikesta sydämestään onnea hänelle. Kiitos, sanoi Trudchen hiljaisesti. Me menemme kihloihin sitten. Hän poistui äänettömästi. Johannes tahtoi istua jälleen työtään jatkamaan, mutta hänen ajatuksensa olivat muualla. Trudchenin käynti oli jättänyt tuiki alakuloisen ja painostavan vaikutuksen jälelleen. Hänen rintaansa ahdisti.
He tunsivat olevansa kaksi olentoa, jotka, ollen aivan erilaiset kuin muut, olivat ihan toisiaan varten luodut... Sitä kesti viikon, toista, ja he menivät kihloihin, tietysti salakihloihin. Kaikki muut luulivat heidän vielä olevan sotakannalla! Se heitä huvitti sanomattomasti.
Tulleellen näin selvisi kaikk', ilossansa hän puisti siskon kättä ja ystävän myös, mut leikillä lausui: »Nyt mitä virkkaa taatto, kun näin pikasesti me käymme kaikin kihloihin, hänelt' ensinkään kysymättä?
Ja Yrjö oli kuullut sitä samaista itkun pillitystä jo pitkin yötä seinän takaa. Ettäkö olisi kihloihin mennyt Elsa? Tai antanut rukkaset. Kirjeen se vain kirjoitti tänä aamuna. Ja sekö nyt sitten itkettävää olisi, olipa kummin tahansa! Mutta hämärän tultua se jo kävi ihan sietämättömäksi.
Voi voi!... Ta-ne-li!... Sel-lai-sen häv-äistyk-sen on oma isä-ni mi-minulle saattanut... Minä en koskaan ... en koskaan olisi ... joutunut kihloihin nimismiehen kanssa, jos ei isäni ... olisi niin toimittanut...
Päivän Sana
Muut Etsivät