Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Mataleena neito nuori Rupes vasta itkemähän, Itki vettä kiulun täysi, Kiesuksen jalat pesevi, Hiuksillansa kuivoavi: "Itsepä lienet Herra Kiesus, Kun mun elkeni sanelit! Pane minua Herra Kiesus, Pane minua, minnes tahot, Soihin, maihin portahiksi, Porttojen polettavaksi, Jaloin päällä käytäväksi!
TUOMAS. Valkea, hiukseton linja juoksi hänen otsaltansa niskaan alas kuin linnunrata syksytaivaalla. JUHANI. Sinä näit sen? TUOMAS. Minä näin sen. JUHANI. Hän on saanut. Mutta muut, muut, Herran Kiesus! EERO. Heitä kostamme aina ytimiin asti. JUHANI. Lyökäämme kaikki yksimielisesti päämme yhteen ja nouskoon siitä tuuma verrattomaan kostoon. AAPO. Miksi tekisimme ijankaikkiset tuhot?
Paasi seinässä pakisi, sai sanat kivinen Kiesus: "
Enpä tuota tunnekana, Tunnekana, tieä Kulle syylle sylveäme, Kulle laaume laulle; Jop' on minua jotki suotu, Jotki suotu, kutki saatu, Sillaksi likasioihin, Pahan paikan polkimeksi. Joko nyt heitti Herra Kiesus, Hylkäsi hyvä Jumala, Sukukunnan surtavaksi, Heimon helliteltäväksi? Vaan ellös sukuni surko, Kamaloiko ristikansa, Mun poloisen päiviäni, Angervoisen aikojani!
Isänsä käskyä totellen hiipii hän huoneiden taitse, mutta kun hän aikoo aittojen ohi, huomaa hän Reidan kynnyksellä istumassa. Minne menet, Jouko? kysyy Reita. Jos äiti kysyy, niin sano, että isä tuli ja vei vuorelle. Jos hätä tulee mikä, niin sano: »Auta, Kiesus armias!» ja purista kirjaa rintaasi vasten, jonka sait. Minulla on nyt niin hyvä olla. Tuntuu kuin ei enää heittäisikään.
Pois meidät sieltä Kiesuksen miehet karkoittivat, alkoivat metsämaitamme maahan hakata ja tulella polttaa, eikä ollut Karjalan miehissä haltijoittensa puolustajia eikä etujensa valvojia. Siivosti suostuivat jakamaan vieraiden kanssa ja sovintoa hieromaan. Sai Kiesus huoneen itselleen rakentaa ja sai Karjalan miehet itseään kumartamaan.
Lapsi tuomitaan tulehen, Lapsi suolle vietäväksi, Korennalla päähän lyöä, Hongan oksalla hotasta. Kiesus kielen, Maaria mielen Lapselle vakaiselle, Yksöiselle, äskeiselle Lausui lapsi yksiöinen: "Anterun tulinen turkki, Marketan panuinen paita Turvakseni tuotaohon, Päälleni puettaohon, Palamattani tulessa, Vetehenki vaipumatta." Kiikan lapset.
Ja taas muistaa hän Joukon huudahduksen: »Auta, Kiesus armias!» ja hänelle alkaa selvitä, mitä on tapahtunut. Juuri kun oli tietäjäksi tulemaisillaan, velhoksi valmistumaisillaan! Viha, kiukku ja pettymys käpristää kokoon Panun ruumiin.
Mitä se huusi? »Auta Kiesus armias» »Pyhä Maar »! Mikä tämä on? Risti! Joukon kaulassa? Huusi Kiesusta avukseen! Huusi Pyhää Maariata! Isää, poikaa ja pyhää Jouko? Jouko kristitty! Salakristitty? Voi saastaista ! Kirottu sinä kelvoton, epäsikiö isäsi häpäsijä sukusi saasta!
Kiesukseen turvatkaa! huutaa Reita silloin kimakalla äänellä ja levittää käsiään. Kiesus auttaa! Kiesus auttaa! Taivaaseen! Taivaaseen! Siellä enkelit ja kerupiimit ja harput ja kanteleet ja iankaikkinen autuus! Ei kuolemaa, ei kipua, iankaikkinen elämä!
Päivän Sana
Muut Etsivät