Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Suomen Ruotsalaisille. On päivä lämmin Suomessamme Ja loistavat on kukkulamme, Maa se on meidän yhteinen. Miks kielemme vaan kaikuvainen, Mi ompi vielä nuorukainen; Ei soida saisi raikuten? Kun jolloinkulloin raikahtavi: Oh, fennomanni, skandinavi! Se ompi vihantuulta vaan; Me niinkun tekin vuodatamme Veremme eestä isänmaamme, Miks taistelette ainiaan?
Jos vielä Suomen professorin virankin saisin, niin en sitäkään pitäisi enemmin kuin pari kolme vuotta, kunnes joku toinen kunnollinen kielemme tuntija kerkeäisi virumaan. Rahasta minulla ei ole mitään pakkoa, sillä sitä saan tarpeekseni aina, eikä erittäin sen pyytäminen minulla olekkaan huolena olemassakaan.
Minä olin Armon apuna koko aamupuolen, eikä tuo ollutkaan vähää, mitä meillä oli puhuttavaa, toimitettavaa ja osaksi omin käsin tehtävää. Me vispilöitsimme sitruuna-jälkiruokaa, käänsimme paistia, panimme suolaa lihaliemeen, vaikeroitsimme huonosti onnistuneitten ispinöitten takia, iloitsimme tuosta komeasta krokaanista ja poltimme kielemme senkin seitsemään liemeen.
Vähitellen selkeni asia, ja sitte tulivat kauheat hetket, kun raivo puhkesi sanoihin. Maanviljelijä Laitista mainittiin melkein kaikilla siihen tarkoitukseen sopivilla nimillä, joita kielemme runsaat varat tarjoavat. Mutta sangen tyytyväisenä lähti hra Kettunen saattamaan neiti Lintusta, joka nyt osotti hänelle suurempaa huomiota kuin koskaan ennen.
Ja jos me puhuessamme ajattelemme ainoastaan sitä, mitä aiomme sanoa, liikkuvat kielemme ja huulemme paljoa nopeammin ja paremmin, kuin jos tuumisimme, miten liikuttaisimme niitä kaikilla niillä eri tavoilla, jotka ovat välttämättömät sanojen synnyttämiseksi.
Mykäksi käyköön kielemme, Kunnottomaksi kätemme, Jos muusta riemuitsemme! Ah! uuteen Jerusalemiin Kun käymme riemumielin Kurjasta orjuudesta, niin Laulamme uusin kielin. Kas! muurit, portit, temppeli On uudet uudet ijäti, Kadutkin helmin loistaa; Sionin vangit vapaina Käy, kantain voiton palmuja Ja soittain kanteloista.
Kunpa hattuni sellaiseksi tunnen, pysynkin kotona, sillä se on putkan uhalla kielletty Suomalaisilta laskea Ruotsalaisten jäämäestä. Niin, ei saa mennä toisen valmiille valkamalle. Niin, älkööt tulko Ruotsalaiset esi-isäimme valmiille valkamalle. Tiedätkö, mitä Ruotsalaiset ovat hyväksemme tehneet? Heidän kielensä maahamme tuoneet. Eikö muuta? Ja meidän kielemme kahleissa pitäneet.
Olkoon tämä kamala hetki salaisuutena, jota kielemme ei milloinkaan ole ilmaiseva. Lausukaa nuo jalomieliset sanat: mene Gudula, minä en sinua estä!" "En, en", huusi nuori ruhtinas suruisesti, "en, Gudula, en voi, sillä minä rakastan sinua oikein todenteolla ja tahdon antaa sinulle siitä todistuksen! Veljesi kuullen vakuutan minä sinulle uudelleen: minä rakastan sinua!
Suomen kansalla ei sentähden ole syytä vihata näitä muukalaiskieliä latinaa ja ruotsia; ne ovat palvelleet sen kalliinta asiaa: *sivistystä* ja *valistusta* Suomessa. Epäilemättä on näiden sivistyksen ja valistuksen tarkoitus edespäinki sama kun tähän asti, sitteki kun oma kielemme astuu laillisen oikeutensa ja luonnollisen perintönsä omistukseen. Mikä tämä tarkoitus on, se on jo selitetty.
Ette mitään. Sillä kaikki kielemme puhtaus, sen vaiherikkaat lauselmat ja sen hienotuntoisuus, jolla saatetaan kosketella miten hienoja sielun tunteita hyvänsä, sen suloisuus, ovat meidän oman maamme suomenmielisten oppineiden miesten ansio, jotka todellakin ovat rakastaneet tätä kansaa ja uhranneet voimiansa ja varojansa sen eteen, joille kiitos sen edestä!
Päivän Sana
Muut Etsivät