Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Alkupuolla kristikirkon aikaa, Uuden maailman kun loistaessa Vaalen' maa ja usea uskovainen Silmäns' siitä kauhumielin käänsi. Asui Atheenassa mies Khrysanthos. Varhain, ennenkuin viel' la'en päältä Ruskee tukka kuihtui, kevään ruusut Posken jätti, korkee otsa uurtui, Ol' sen korviin sana soinut, rinta Riemull' auennunna Kristukselle. Mutta hänt' ei uusi syntymänsä Saanut kammomaan, mit' elämässä Pyhäks', armahaks' hän arvas ennen. Vihaamaanpa hänt' ei koskaan saatu Maata, jossa häll' ol' isänmaansa, Kaunis Hellas; ihanteensa aina Ol' Atheena, kirkas templikylä; Hekkumaanpa vielä sielu suli
Tosiaan kun musta seppä herää Aatellen: "On Herra mulle suonut Päivän taas ja voimat tehdä työtä", Sekä takomaan käy reippahasti, Senpä huohotus on Jumalalle Yhtä rakas kuin sun huokaukses, Taivaan usta kolkuttaa sen moukar' Ehkä lujemmin kuin rukoukses." Khrysanthos.
= Sahrami. Pakananpa laulust' innoissansa Näin Atheenalainen kotiseudun Ihanuutta maalas värit kyll' ol' Pakanan, vaan lämpö kristillinen Niinpä nuorukainen, pyhään oppiin Varhain viehätetty kuin Khrysanthos, Vitkaan käyden luontelihe, kunnes Seisahtui hän ukon jalkain juureen, Vaiti, kädet ristiss' yli rinnan.
Päivän Sana
Muut Etsivät