Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025


"Cineas", lausui Labeo ja tämä oli melkein ensimäinen sana, jonka hän oli kuukausiin ehdollansa lausunut hänelle "minä en voi kärsiä tätä kauemmin. Minä tapan itseni, jos tätä vielä kestää." Cineas katseli häntä murheellisen kummastuneena, mutta ei sanonut mitään.

Ja onhan hän oikeassa. Eihän sotamiehelle ole mikään parempi kuin sota. Sinunkin täytyy ajatella asiata siltä kannalta, velvollisuushan on täytettävä ennen kaikkea! Se, minkä täytyy tapahtua Niin, sinä olet oikeassa, täti. Se, minkä täytyy tapahtua, se mikä on välttämätöntä Jonka Jumala tahtoo, oikaisi täti. Täytyy kestää lujuudella ja nöyryydellä. Oikein, Martha!

Mutta jäitse ei oltu sinne vielä milloinkaan ennen menty eikä yön aikana koskaan käyty. No niin, nytpä käydään yönkin aikana ja mennään suoraan Isonselän yli. Ja jää kestää ... kestää... Mieleni keventyy ja isäntäni huomaamatta varastan kiellettyä vauhtia yhä enemmän. Vihdoin tunnen ohjien höltyvän ja se merkitsee, että saan lähteä valtoinani kiidättämään.

Tullakseen lujaksi ja voimakkaaksi. Voidakseen kestää elämäntaistelussa ja täyttää elämäntehtävänsä, minkä kaikkivaltias Jumala itse on hänen hartioilleen asettanut. Ja muuten? Ellei hän tee tuota kaikkea? Hän sortuu. Hän katkeaa kesken, ja elämän vaunut kulkevat hänen ylitseen. Entä sitten? Sitten!

"Minä olen enemmän kyllästynyt siihen kuin milloinkaan ennen. Nyt hän riippuu hänessä kiinni joka hetki ja hän ei välitä kenestäkään muusta." "Etkö uskaltaisi elää minun kanssani sellaista elämää kuin työ voi antaa?" kuiskasi Niilo. "Senkötähden sinä vaan tulit?" kysyi tyttö. "Minä tulin tänne sentähden etten enää voinut kestää sellaista elämää, minun täytyi saada sinut nähdä," vastasi Niilo.

Mun isän', nuori sotilas, niin sankarillinen, hän pyssyn otti, oli mies, viistoista täyttäen. Hän tietään kulki kunniaan ja kestää, seisten paikallaan, voi kylmää, nälkää, haavojaan, sen taisi taatto, sen.

Jos hän olisi ruma, virkkoi muuan lähellä seisova rokonarpinen työmies, niin hänestä kai ei olisi suurtakaan väliä, senkin räpättäjät! Herra Jumala, mahtaakohan kestää kauan, ennenkuin hänet vedetään ylös? kysyi muuan piparikakkuvasua kantava muori vieressään seisovalta mieheltä.

Mutta kestää vähintään kaksitoista tai neljätoista vuotta ennenkun sen leikkauksen voi tehdä, eikä tällä ajalla olisi sepän työn tekeminen sille terveellistä, ja kirkkaalla ilmalla ainakin ensimältä on pidettävä sinisiä silmälasia, jottei auringon loiste pääse silmään."

Hän tunsi nyt, kun suurin kiire oli kadonnut ja hän istui yksin kotona toisena uudenvuoden päivänä, kuinka vaikeaa hänelle oli kestää tätä kaikkea!... Myötäjäisten valmistaminen pitkin syksyä ja talouden puuhat pyhiä, joulua ja häitä varten, ja kaikki huolet...

Don Estevan, joka ei voinut karkoittaa huoliansa, oli siinä yhtä mieltä kuin gambusino, että oli kyllä mahdollista kestää pitkääkin piiritystä. Mutta mitä väkensä puolesta pelkäsi, niin pelkäsi toimettomuutta.

Päivän Sana

ilkkuin

Muut Etsivät