Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Nyt Viiklunti pitää huolen siitä, että piha, matkaan lähtiessäni, pysyy puhtaana rengeistä ja piioista. Niin ja vielä! Kun Viiklunti menee ohi keittiön, niin käskekää tuoda kahvia tänne ylös." Setä Malmfelt joutui hätään kahvin johdosta. "Ei, paras setä, kahvi on kyllä hyvä sisäisestikin käytettynä, mutta tarkoitin oikeastaan kahvia ulkonaista käytäntöä varten.
Poika raukka! virkkoi hän hiljaa; miten lähellä olikaan, että hän ... voi hyvä Jumala, miten kauheata se olisi ollut!... Ei, ei, se ei saa tapahtua!... Ei hän, ei hän!... Kaikkea muuta, mutta ei häntä ... tuota kaunista, kilttiä lasta! Hiukan myöhemmin illalla istuivat kivalteri, hänen vaimonsa ja heidän poikansa yhdessä keittiön viereisessä huoneessa.
Vaan mistä halu ja taipumus nyt tulisi, kun huolet ovat niin monituiset, kun sitä ei ollut ennen murheettomaan aikaan vanhempain kotosalla? Ja se ei ilmestykään; nyt hän itseään sillä lohduttaa ettei hän mennyt naimisiin ruvetakseen keittiön hoitajaksi, hän miettii ettei miehellä ole oikeutta pitää häntä 'palvelevana', ja muuta semmoista.
Ei täällä ole käynyt mitään vaunuja, eikä kukaan koko talossa ole niistä mitään tiennyt. En voinut kuulla, mitä muuta hän kertoi, mutta hän puhui pahoja sanoja Bernhardin Josésta. Oletko sinä neiti Bertelsköld ja kuuntelet keittiön ovella piikojen loruja? torui veli, tuntien väristyksen kaikissa jäsenissään. Suo anteeksi! rukoili tyttö. En enää toiste sitä tee.
Mutta Herra ei pane kellekään isompaa kuormaa kuin kukin jaksaa kantaa." "Oikein", vastasi rovasti jatkaen sitte: "Te kuulutte olevan oikea emäkokki!" "Hm", hymähti Matleena, "ovathan herrat minuun tyytyneet. Viisikolmatta vuotta olen herroille emännöinyt." Rovasti, jolla oli jotakin puhumista pitäjänluutnantin kanssa, lopetti nyt haastelun, mennen pois keittiön ovelta.
Hänen miehensä huoneen ja keittiön ikkunat antoivat kaikki pihalle päin. Eikä tänne rantaan juuri koskaan ollut kenelläkään asiaa. Koko tämä puoli oli ikäänkuin hänen omaansa, hänelle itselleen pyhitettyä. Kaksi veräjäpuuta hän pudotti alas ja pistäytyi niitylle. Leveämpi polku vei siitä suoraan rantaan. Hänen oma, kapea polkunsa poikkesi vasemmalle ja vei lehdon läpi nuottakodalle niemen nenään.
"Vai on se käynyt sillä tavalla... Niin" lisäsi hän ja karkasi seisalleen "minä olisin uskaltanut panna pääni pantiksi, että jotakin semmoista piili sinun tuuheatukkaisessa kallossasi Juhl! ... ja tuo pilviin pyrkivä nenä! sinä karkaat tietysti kotoa... Hm!" hän koetti viheltää ja polkea tahtia keittiön lattiaan, vaan heitti sen sikseen tilanahtauden tähden, jossa hänen täytyi olla kumarruksissaan "karkaat luonnollisesti!
Hän tulee tänne!... Pitää avata keittiön ovi toista tietä... Sitten saamme rauhassa keskustella. Jos nykyaikana palvelustytöllä on siivo sulhanen, niin katsoo emäntä heti kieroon... Hän kai kadehtii... Ah, siinähän sinä jo oletkin! 3 kohtaus. Maiju. Hellonen. Hellonen. Tässä olen taaskin! Kiitos viimeisestä, kultamuruni! Maiju. Voi kuinka oletkin komea! Hellonen.
Hattunsa sieppasi herra, keppinsä kaappasi ja hyökkäsi ruumis eteenpäin kumarassa keittiön kautta suorinta tietä pihalle. Elä jätä! huusi hänelle rouva. Odota, minä tulen kanssa! Kuule! Tule sinä lasten kanssa! Ne jo menivät! August, kuule, ne jo menivät! Vaan ei ole Augustilla aikaa kuulla. Tuolla hänen takkinsa hännys jo portissa vilahtaa, ja sinne hän katoo.
Hän oli tavannut sisarensa; ja Nastasie Barette, Lerouxin vaimo, ilmestyi kantaen povellaan rintalasta, taluttaen oikeasta kädestä toista lasta; hänen vasemmalla puolellaan astui pieni laivapoika, nyrkit lanteilla ja lierihattu takaraivolla. Neljännestunnin kuluttua rouva Aubain antoi hänen poistua. Heidät tapasi aina keittiön ympäristöllä tai kävelyillä. Perheenisä ei näyttäytynyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät