United States or Cabo Verde ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olin vielä vallan kauhistuksissani saapuessani siihen vanhaan, pieneen ravintolaan, jossa olin kysellyt herra Tuomas Johnin osotetta; minua sen ohessa hävetti niin kehnoon ja matalakattoiseen suojaan enää meneminen asumaan.
BUCKINGHAM. Siit' alkain hänestä en hyvää luullut, Kuin tuohon kehnoon rouva Shoreen ryhtyi; Olikin tuuma jättää surma siksi, Ett' ehtisitte te, mylord, sen nähdä; Mut ystäväimme kiireellinen into Meit' ennätti ja teki tyhjäks aikeen: Ol' aikomus, ett' itse kuulisitte Nulona kavaltajan tunnustavan Petoksen laadun sekä tarkoituksen, Jott' olisitte voineet kertoa Sen porvaristolle, jok' ehkä väärin Selittää työn ja miehen surmaa itkee.
Lampun valossa näki hän erään mustaan kaapuun kääriytyneen naisen, joka istui pienellä rahilla melkein sammuneen pystyvalkean ääressä. Hänen kyynäspäänsä nojasivat kehnoon pöytään ja hän oli kallistanut päänsä molempia käsiänsä vasten, jotka olivat valkoiset kuin norsunluu. Ei voinut nähdä hänen kasvojansa, vaan kamala hymy lennähti Athoksen huulille.
Niinkuin varsin hyvin on vanhastaan tietty ja tunnettu asia, että millainen on päällikkyys, senlainen on miehistökin. Muistelkaammepa entisiltäkin ajoilta esim. tuota jaloa, urheata Adlercreutzia, ja taas jos viitsimme vilkaista tuohon kehnoon, kelvottomaan pelkuriin Klingspor'iin, niin niissä on selvä todistus tähän tarkoitukseen.
Mut Adlercreutz viel' alallensa jää; on yksi toimi valvottava vielä: joen jääll' on pataljoona jäykkäpää, se lähde ei, sit ei voi käskyt käännyttää, se luona lippunsa vain seisoo siellä. Sen johtaja jo kehnoon väsyi väistyntään näin kenttä kentältä, se riittää sai jo. Vakaana, vait hän seisoo joukkons' eessä: pään paolle pannut on, nyt käy hän ryntäämään, jos ei, niin siihen paikkaan jää.
PISANIO. Hyvä on, armollinen prinssi. CLOTEN. Tahdotko palvella minua? Koska olet niin sitkeästi ja itsepintaisesti kiintynyt tuon kerjurin Posthumuksen kehnoon onneen, niin, kiitollisuuden sääntöjen mukaan, sinun pitäisi olla minullekin harras seuralainen. Tahdotko palvella minua? PISANIO. Tahdon, herra. CLOTEN. Tuohon käteen! Tuossa on kukkaroni. Onko sinulla tallella vanhan isäntäsi vaatteita?
Mutta lahden etelärannalla oli Mr Rankeillorin talo, jossa rikkaus minua epäilemättä odotti ja minä olin pohjoisella rannalla, puettuna kehnoon, vieraskuosiseen pukuun, kolme hopeashillinkiä, jäännös koko omaisuudestani, taskussani, lainsuojaton mies ainoana seuranani, ja lopuksi oli omasta päästäni luvattu palkinto.
Toiset lupasivat ottaa lapsensa koulusta, koska muka olivat joutuneet niin kehnoon seuraan; toiset puolustivat innokkaasti opettajan parantamisintoa.
Kaksi vartijaa otti nyt kauppiaan huostaansa, saattoivat hänet erään pihan halki, veivät hänet muutamaan käytävään, jossa seisoi kolme vahtimiestä, aukasivat erään oven ja työnsivät hänet kehnoon huoneesen, jossa ei ollut muuta sisustusta kuin pöytä, tuoli ja komisarjus. Komisarjus istui tuolilla pöydän ääressä kirjoittamassa.
Hän on hienotunteinen, ja kuta hienotunteisempi hän on, sitä enemmän hän siitä kärsii. Pois minun täytyy lähteä FELLMAN. Mutta sinullahan oli järkiään toiset tuumat? BROBERG. Jos oli, niin ne raukesivat sikseen. FELLMAN. Sääli tyttö raukkaa, ehkäpä hänelläkin BROBERG. St! Kuunnellaan soittoa. Mutta niin kehnoon, kuin tämä nykyinen, en vielä ikinä ole yhtynyt.