Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Hänkin kehahti: »Kunhan se tulisi tänne ja me panisimme sen tuohon pehkuille mahalleen, kun ei ole vierasmiehiä, ja siinä kun me voitelisimme sen selkää nyrkillä, niin sittenpähän nähtäisiin, vieläkö hän omilla jaloillaan pasteeraisi.»
Sen tapahtuman varalta, että se laskeutuessaan rantautuisi, sovittiin, että minä otan haavin ja koetan saada kalan maihin, jos siihen ilmaantuu tilaisuutta. Siihenkö lippaan se otti? Siihen! kehahti mylläri, pää ylpeästi pyörähtäen. Vaan jos se on perhossa? Ei ole perhossa.
Vai isän ... saisi noita sille olla useampiakin. Näitä on vaan yksi pensas kullekin, selitti Aliina. Eipähän ole kaikille lapsille. Onpahan, väitti Aliina ja katseli kummastellen suutariin, kun tämä ei saanut selvää, vaikka tunsi heidät jokaisen nimeltään. Tämä on minun, tämä Marin, tämä Reetan, tämä Antin ja tämä Junnun ... nyt sen näitte, kehahti Aliina luettuaan.
Kysy mutkalta, niin väärä vastaa. Niinpä antaa sitten töppösten tömistä. Omillaan komiasti, kehahti Laara ja astui lujasti ohitse. Tyttöpä ei heittänyt vastausta velaksi, nauroi äänettä ollut. Eipä heittänyt, myönsi toinen. Se oli niitä tämän puolen hurskasluontoisia tyttöjä, joita taas tätä nykyä kulkee meidän puoleen. Sinne menossa se on tuokin. Saattaapa olla, se nälkä käskee katselemaan.
Näytteli niitä siirroksia, miten ne ovat kaikki hänelle, juuri hänelle yksinään, miten niissä ei ole Antin nimeä, vaikka se on isännän henkirahalla ja miten kauppias Frants ei uskoisi Antille ei tupakkinaulaa. Vaan juuri hänelle, Jukelle, siellä uskotaan vaikka sata tuhatta. Löi niitä papereita taas pöytään ja kehahti: »Nuo lekeitä ovat. Ei ole noita joka pojalla.
Nyt oli Jukella suuri pakka velkakirjoja, joitten kanssa hän kulki velkamiestensä luona. Otti sen pakkansa aina povestaan loistavin silmin ja hehkuvin kasvoin, löi pöytään ja kehahti: »Katsokaa ihmiset, miten miehessä on mötyä. Tässä on poika, joka maksaa velkansa, katselkaa noita papereita mitä niistä löytyy. Niistä löytyy enemmän kuin kymmenen tuhatta.»
Eivät aja sen edestä, joka ei metsäaamuna päivän nousuun vuoteellansa virune, niin sanoi ennen isä vanha. Ei sillä kuulu väliä olevan, kunhan mies puhtoisena metsään menee ja viljavirret hyvin helkytellä taitaa. Puhdas on mies tämä Kari ja pulska ja virsikäs verraton. Ei ole Jorman virsille vertojen vetäjää, kehahti Kari puolestaan.
Ne ovat niitä juoksupuheita, puolusti Juuso. Ja samapa tuo, jos ei alussa olisikaan mennyt niin laadulleen, mutta Maijaa virkeämpi ihminen saattaa katsoa paremmin eteensä. Saat siellä sinäkin, Laara, varoa, jos menoksi tulee, huomautti hän lopuksi tytärtään. Olen minä jo siksi ollut maailmassa, ettei minua peloita, kehahti tämä.
Hammas suussa synnyin minäkin, kehahti Panu. Siksi oletkin peto semmoinen kuin olet. Nyt jo kehut, Panu, sillä, minkä äsken kielsit, virkkoi pastori. Olet siis kuitenkin tietäjä? En kiellä sitä, mikä tosi on. Tietäjä olen. Ja myönnät pirun väellä liikkuvasi? Liikun väellä Väinämöisen, väellä kaiken kaikkivallan. Jo vainen valehtelitkin ... Lempo auttajasi, huusi Reita.
Päivän Sana
Muut Etsivät