Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025


Repi ja nyhti, kunnes senverran sai selville, että ylettyivät ajettaviksi, nakkasi turkkireuhkansa kuorman päälle ja kömpi itse jälestä. "Joutaapa noita matkalla selvittelemään! Soo, musta, eläpä jää ruunasta! No mitä se siinä jutamoipi, ke, ke!" Ja niin lähti mustakin juosta reputtelemaan saunantauspellon poikki toisten jälkeen, joita ei enää näkynytkään vesakkojen takaa.

Hän heräsi ihmeellisellä tavalla. Unen läpitse tunsi hän, että joku hiljaa tarttui hänen paidankaulukseensa. Anton Pafnutitsch avasi silmänsä ja näki kuun vaaleassa aamuvalossa edessään De Porgen. Ranskalaisella oli toisessa kädessään taskupistooli ja toisella irroitti hän kukkaroa. Anton Pafnutitsch meni tainnuksiin. Kes ke se, mussiöö, kes ke se? sopersi hän vihdoin vapisevalla äänellä.

"No, jospahan niinkin..." "Viisaspahan se oli Lippa, kun ei kotimieheksi jäänyt ... ei sitä häjyä olisi uskonut... Noo, ruuna, koetetaanpas nyt tämän vaihdokkaan tapoja ... tokko sulta jalat löytyy, poika ... pysytteleppäs jälessä, Matti ... ke, ke, mitä siinä mieluilet?

Viidennellä ja kuudennella sivulla on »yhteentavausta» ja sitä varten muodostettujen kappaleiden otsakkeeksi on merkitty: »Al=ku lu=ke=mi=seen». Havainnollisia kertomuksia ei Juteini ole niitä varten muodostanut tai etsinyt, vaan päin vastoin hän niissä esittelee mietelmiään.

Itsekseen höpöttäen ja kepillänsä kopeloiden pääsi ukko vihdoin kartanoportille, joka oli aivan pytingin akkunan luona siinä. Ei malttaneet pojat enää lasin läpi katsella, vaan toisen puolen aukasivat. "Hyvää päivää, Jussi!" huudettiin neljästä kurkusta yhteen kaikuun tulijaa vastaan, joka juuri oli akkunan alle ehtinyt. "Ke, ke, no! päivää", vastasi Junnukin äkkihuudossa säikähtäen.

"Ke, mitä tuossa joutavoipi, vanha ihminen ... keskellä kartanoa ... ihmisten ilmoissa ... kah, eläkä siinä ... pysyt kaiketi sinä omin varoisikin pystyssä..." Kallea hävetti, kun keskellä kartanoa ... markkinain aikana rupeaa kuvattelemaan, ikä-ihminen! "Pitihän minun toki halata ... niin tuntui lystiltä, kun hyvällä sovittiin...", sanoi Lippa, hänkin hiukan häpeissään tunteittensa kuohauksesta.

Se oli sanomattomin mielisuosioin kuin kirkkoherra, heti jälkeen päivällis-aterian tämän sanoi suoverillensa. Ehkä tuskin oli puolipäivä, rupesi jo hämyttämään; mutta tämä ei häirinnyt, vaan paremmin lisäsi hauskuutta ystävällisistä juttelemisista. Kanssapuhe oli kestänyt hyvän aikaa, koska se ke keskeytyi useista ihmisten äänistä, jotka ulkona portaalla kopistivat lunta jaloistansa.

Jeekulikos täll' on vikana ... jos rekeen istut ja minä vähän takaisille räppään, niin saat nähdä, että siltä kyllä jalat löytyy ... et siinä istukkaan kuin eillistä päivää odottamassa. "Eläkä joutavia siinä, Matti, vaan kun tahtonet, niin tule Aatiin tuumittelemaan..." "Tulen kyllä... Ke, ke ruuna!

"Oi, kyllähän ke tanssitte", pyysi Aino, nipistäen Markuksen kättä, saadakseen häntä seuraamaan itseään. "Ylioppilasko vai maisteri?" kuului taas ja koko joukko seurasi häntä kantapäissä. "Oi, kyllähän te tanssitte", sanoi taas Aino samalla hennolla äänellään ja katseli häntä veitikkamaisesti.

Todistus on niin hywä, että wirka tulee itsestänsä ja nyt on Mikolla leipää ijäksi", ja hän tuli ja puristi sekä Juhoa että Mikkoa kädestä ja toiwotti heille onnea. Molemmat kiitteliwät wuorostansa kirkkoherraa paljoista waiwoistansa ja isällisestä huolestansa Mikon opetuksessa ja sitten ke lähtiwät kotia.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät