United States or Singapore ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun on nähnyt hänen hyökkäävän keveän ratsuväen prikaatin edessä, niin eipä voi toivoa mitään kauniimpaa näkevänsä. Minä tiedän muutaman komppanian krenateerejä, joka lähti pakoon, kun näkivät hänet. Egyptissä pysyi keisari kaukana hänestä, sillä arabialaiset eivät olleet välittäneet pienestä kenraalista kun heillä oli edessään tuo voittamaton ratsumies ja tappelusankari.
"Ja sitten niin sinun näköisesi!" sanoi Lovisa ja nykäisi leikillisesti miestään parasta. "Niinpä niin, rumemman papan hän olisi voinut saada!" nauroi Erland, "vai mitä Issa?" "Totta on, mutta ei mitenkään kauniimpaa eikä itserakkaampaa!" Mies nauroi ja katseli ympärilleen. "Poika raiskani!" hän sanoi, "miten köyhän näköistä täällä on.
Sehän on niin kaunis nimi, ja muistuttaakin enemmän 'Maikkia'." "Aivan oikein", vastasi Eugen tyytyväisenä, "sehän on ihan kuin Maikki. Hyvin hyvä, kultaseni sehän on oikein runollinen nimi pikku Mai!" "Ristimmekö hänet siksi?" "Ristimme! Et olisi voinut keksiä kauniimpaa ja miellyttävämpää nimeä." Ja he nauroivat molemmat kuin kaksi iloista, onnellista lasta.
»Hauska vanhus» ei käsittänyt, mitä varten juuri nämä rivit ansaitsivat enemmän huomiota kuin muutkaan; mutta koska hänellä ei ollut tapana koskaan olla huolissaan siitä, mitä hän ei ymmärtänyt, antoi hän sanomalehden takaisin, pyytämättä lähempää selitystä. Oletko nähnyt kauniimpaa käärmettä? kysyi nainen.
Kauniimpaa olisi ollut puolustaa ristiinnaulitun ihmiskunnan asiaa pilkallista sukupolvea vastaan, kuin juoda täällä lähteistä, joita et ole ollut avaamassa, ja syödä hedelmiä puista, joiden hoitajia olet muinoin ollut kivittämässä!» Ja sieluni vastasi: »Parempi tosiaankin!»
"Pidän mieluummin pienen valikoiman kuin suuren lauman," vastasi Petronius. "Koko palvelijakuntani Roomassa ei nouse kuin neljäänsataan henkeen. Ainoastaan nousukkaat tarvitsevat persoonalliseen palvelukseensa enemmän väkeä." "Kauniimpaa väkeä ei ole itse Kupariparrallakaan," puheli Vinitius, ja hänen sieramensa laajenivat.
Puhutaan paljon äidinrakkauden kauneudesta; isänrakkaus on ehkä jotakin vielä kauniimpaa, liikuttavampaa, ja minä uskon että kellä on ollut onni olla yhtä hellän kuin kunnollisen isän hoidettavana, hän voi täydellisemmillä tunteilla, ja paremmin käsittäen sen tarkoitusta kuin kukaan muu, ylentää sydämmensä taivaasen lausuen ihmissuvun yhteisen rukouksen: «Isä meidän!» Muutama viikko kului.
Silmäni eivät olleet koskaan nähneet kauniimpaa kuvaa kuin silloin, kun sinä kumarruit, nostit voimakkaalla kädellä ämpärin kaivon reunalle ja kaasit siitä vettä kurpitsiastiaan. Paksut, keltaisenruskeat palmikot ulottuivat polviin saakka ja poskesi olivat kuin persikat. Oi, kuinka reippaalta, terveeltä ja kukoistavalta sinä näytit.
Oi, kuinka paljon Luoja näkyi jakaneen hyvyyttänsä tuolle tienoolle! Missä muualla maailmassa olisi kauniimpaa, missä jalompaa? Tämän noin hyvillä tiluksilla ja kauniilla näköalalla lahjoitetun talon nimi on Niemimäkelä, joka löytyy erään pitäjään Peltolan kylässä.
Vähitellenpä minäkin maltoin mieltäni ja uskallin katsella häntä tarkemmin. En koskaan ole nähnyt mitään kauniimpaa, enkä ole sitä koskaan näkevä. En muistanut hänen olevan niin ihmeen kauniin, kuin hän nyt oli tuossa seistessään pöydän ääressä ja lamppujen valastessa hänen keltasta tukkaansa ja punasia poskiaan.