Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Heidän perästänsä asteli Loviisa, joka joutuisaan oli ottanut pienen myttynsä maasta ja, kutsuttuaan pientä nelijalkaista kumppaliansa, kiireesti oli lähtenyt tälle tielle, joka hänelle soi pelastusta äsköisestä suuresta, väistämättömältä näyttävästä vaarasta. Jo nousi ämmä, tiuskaisten Nää sanat vimmatut: Jos isäsi ois tehnyt sen, Sit' ois hän katunut.
"Sen tiedän, sillä ensi kerran kohdatessaan sinua antoi hän sattumalta entisestä elämästään oikeitakin tietoja, joita hän kyllä on monta kertaa katunut sen jälkeen. Hän on todellakin ollut opettajana Pohjois-Englannissa eikä mikään ole helpompaa kuin ottaa selvä jostakin opettajasta. Löytyy koulutoimistoja, jotka voivat antaa tietoja kaikista sillä alalla toimivista henkilöistä.
Hän nousi reippaasti, sulki Leenan syliinsä ja kysyi ikäänkuin pilkalla: Kuule Leena, sano suoraan, etkö ole monta kertaa katunut, että otit minunlaiseni kivekkään mieheksesi, kun sentähden olet saanut kestää niin monta kovaa? En toki, Löfving, siksi olet minulle rakas, eivätkä voimani olisi kestäneetkään, jos en vapaaehtoisesti olisi ruvennut sinulle.
Hänen aivoissaan ajalehtivat ajatukset ristiin rastiin, ja vasta vähitellen alkoi sekamelska selvitä ja asettua. Kunniatonna ja syyllisyyden painamana oli tyttö elänyt elämäänsä eikä sentään ollut milloinkaan katunut, näyttipä suorastaan olevan tyytyväinenkin siihen, mitä oli tapahtunut.
Vielä oli aamullisissa repaleissaankin, niinkuin aina niin kauan kuin oli sillä päällään. Ei ollut vielä katunut sanojaan. Oli kuin olisi ollut valmis niitä vielä kerran singauttamaan aidan yli. Mahtoi kai ajatella: tuossa se menee, vanha kanttura, vääräsääri. Ja Juhasta oli pihan yli tupaan astuessaan niinkuin häntä joka askeleella olisi nuolilla selkään ammuttu.
Mitä nyt mietti Juuse kotiin päästyään? Hän oli niin oudolla mielellä siitä, kun tyttö piti vastaan, ja aprikoi päänsä ympäri, mikä siihen syynä mahtoi olla. Hän milt'ei jo katunut, että oli alkanut koko kosijoimisjutun Marian kanssa. Olihan niitä tyttöjä muuallakin, jotka tietysti tulisivat hyppien taloon, arveli hän.
Miina Rönty oli nähnyt suurella surulla ja sydämenkarvaudella poikansa epäiltävää uudestasyntymistä. Usein hän oli katunut katkerasti, että oli ollenkaan kaupungista lähtenyt ja tullut tähän lemmon kylään, missä niin jumalatonta elämää hänen silmäinsä edessä vietettiin.
Ja vaikkapa se olisi ollut huonokin, niin hän ei olisi katunut, sillä se oli siirtänyt hänet uuteen, rikkaaseen, nuorruttavaan elämään, joka sai aatokset askaroimaan valveilla ja unissa. Hovi ja sen tulevaisuus oli nykyään hänelle kaikki kaikessa. Hän tuskin muisti olevansa naimisissa, eikä hänellä ollut Mantan suhteen mitään valittamista kaikki meni hiljaa ja tasaisesti.
Koska Liina on katunut tuhmuutensa, saapi hän täydellisen anteeksi-annon, ja koska hän niin epärehellisestä ja laiskasta miehestä ei huoli, saapi hän vielä palkankorotusta." "Kiitoksia herra ja rouva ja kaikki!" sanoi Liina. "Ja nyt saat Niilo Kontio poistua! Ja muista, ett'et enää tule meidän alueelle, sinä riidan ja rähinän aine!" sanoi herra. "Enkö minä saa piikaa?"
Richard ei katunut syntejänsä eikä hyljännyt väärää tietänsä. Lukia voisi syystä odottaa, että niin viisas ja lempeä vaimo, kuin Maria oli, olisi juomarin voittanut. Minä tunnen, etten voi täydellisesti oikein kuvaella hänen olentonsa ja käytöksensä ylevyyttä, mutta minä näin tässä vielä yhden todistuksen monen entisen lisäksi, ettei kenenkään ihmisen voimassa ole toisen sydämen muuttaminen.
Päivän Sana
Muut Etsivät