Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Hän koetti odottaa, mutta kauwan ei hän woinut sitä tehdä, waan hän lähti tiedustelemaan miten asian laita oli. Kun hän salwupaikalla sai tietää miten isän oli käynyt, rupesi hän niin katkerasti itkemään, että luultiin hänen siihen paikkaan nääntywän. Siitä toinnuttuaan, rupesi hän heti toimittamaan itseänsä kaupunkiin, että woisi jollain tawalla olla apuna isälleen.
Jos häntä oli syvemmin loukattu, silloin hän saattoi itkeä katkerasti ja vannoa karkaavansa laivasta; mutta milloin hän oli tavallisella hurjalla tuulellaan tai etenkin jos hän oli saanut lasin väkijuomaa kansihytissä, teki hän pilaa puheistani. Epäilemättä hän teki sen hyvässä tarkoituksessa.
Jo nyt te pelästytte, sanoi tyttö, hymyillen katkerasti; niin, niin, se on aivan luonnollista. Ette te minua pelästytä, vastusti Albert; ainoastaan teidän sanojenne sävy ja kasvojenne ilme...
Miks'ei hän eläisi noita kuukausiaan niin, että tietäisi ne eläneensä? Se oli epätoivon kiihkeä hengetär, joka vähän väliä kuiskasi hänen masentumaisillaan olevaan mieleensä noita elämän halun viimeisiä viekotuksia. Hän hymähti niille mietteilleen katkerasti, vaan ne koteutuivat häneen vähitellen, hän tottui niihin, hän omisti ne omikseen.
Hän itki katkerasti, hillitsemättömästi, kunnes kyyneleet olivat huojentaneet hänen rintansa ahdistusta. Olihan Maurin oikeus rakastaa toista, mutta sentään, hän ei olisi uskonut, että Mauri olisi voinut unhottaa. Olisiko hän unhottanut? Oli kuinka hyvään, toisen oma hän kuitenkin oli.
Joka ilman rakkautta naimisiin menee, saa sitä katkerasti katua. Hän tekee väärin sekä itseänsä, että kumppaniansa kohtaan. Minä puhun omasta kokemuksesta." "En ilman rakkautta menekkään. Kylläpä on haavojen jo ollut aikaa arpeen mennä.
Voi, mitenkä kaikki onkaan maailmassa niin järjestetty, voi mitenkä käykään täällä kaikki niin ihmeellisesti!" Hän vaipui jälleen vuoteen viereen ja itki katkerasti nyyhkien. Viimein kohosi Johannes ylös, ja Avojalka painoi kuolleen silmät kiinni. Hän seisoi kauan Johanneksen kanssa hiljaa vuoteen ääressä ja sanoi sitten: "Minä käyn ihmisiä tänne. Ihmeellisen hyvin on Jumala tehnyt.
Katkerasti itseään syytellen istui hän kauan yksin; viimein läksi hän ulos kadulle, hänen sydämensä oli niin täynnä; hänen täytyi päästä ihmisten seuraan; poikien laulanta, joka kajahteli kauas ympärille, vapisutti hänen rintaansa, ja hän sanoi: "Onnellinen minä, se hetki on minulle tullut, että ihmisten laulu minua syvemmälti liikuttaa, kuin lintujen; minä kuulen veljellisen huudon.
Tuota kyllin tehtyäni muistin taas nälkääni ja istahdin keskelle lattiaa katkerasti valittamaan. Voi minua poloista! huusin turhaan kohti korkeutta. Tässä minä nyt olen, minun on paha olla, eikä kukaan tule minua auttamaan. Mahtaneeko kukaan tietää edes, kuinka orpo ja onneton minä olen ja miten nälkä minun sisuksiani nävertelee.
Niin pian kuin prinssi näki nämä onnettomat, alkoi hän katkerasti itkeä: hän ei enää valittanut kehnoa puolistaan, vaan pyysi, että hänelle aiottu ruoka jaettaisiin noille kurjille ihmisraukoille. Nöyrä laulutaiteilija.
Päivän Sana
Muut Etsivät