Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
"Minä kyllä olen sen lukenut montakin kertaa, mutta minä olen luullut sen olevan luonnollisen isän, joka ottaa vastaan ja anteeksi antaa langenneelle pojallensa, onko se niin?" "Niin se on", sanoi Iikka ja monta muuta kohtaa selitti hän raamatusta. Eno Kasperi rupesi hengittämään yhä keveämmästi, ja ennenkuin päivä valkeni, vaipui hän levollisesti uneen.
"Eivätkö isä ja äiti ole sinulle sitä kotona sanoneet?" kysyi kirkkoherra; mutta Kasperi ei vastannut siihen mitään, katsoi vaan pitkin nenäänsä ja nypisteli nappejansa. Sitten tuli Annin vuoro; Anni luki sisältä selkeästi ja ulkoa sai hän lukea kolmannen käskyn.
Iikka käveli nopeasti vieraan luo, sulki hänet syliinsä ja sanoi: "Totisesti olet sinä lankoni Kasperi; sen tiedän nyt, kun selvemmästi puhuit; mutta paljon olet muuttunut näöltäsi, paljon olet rikkonut, paljon olet kärsinyt, paljon olet vanhentunut, mutta paljon on sydämesikin pehmennyt ja paljoa vielä paljoa enemmän voimme sinulle anteeksi antaa. Kiitos Jumalan, että sinut jälleen saimme!
Eno Kasperi otti heti huonemiehiksi uuteen taloonsa köyhän, mutta kunniallisen parikunnan, jotka hoitivat hänen eläimiään. Siinä rupesi sitten eno Kasperi tekemään työtä, joka vaikutti terveellisesti häneen sekä sisällisesti että ulkonaisesti.
Vanhempansa eivät kuitenkaan kertaakaan kieltäneet eivätkä nuhdelleet poikaansa tuosta vallattomasta kylän kulkemisesta; kenties he olivatkin vaan hyvillänsä, kun Kasperi alotti niin loistavasti niin paljon opettavammaisen "maailman rannan" koulussa käynnin kenties?
Taas aukeni ovi ja Kasperi tuli. Sairas katsoi heti oveen päin, ja kun hän havaitsi Kasperin, kohotti hän kättänsä sinne päin ja sammalti: "Kaspe-ri, maa-ilmam-ran-ta, anteek-si. Juma-la-ni." Kasperi ymmärsi heti isänsä tarkoituksen.
Minun pitää vielä tänä iltana saada häneltäkin anteeksi", sanoi eno Kasperi ja silmäeli tuskallisesti ympärillensä. Iikka meni ukkoa käskemään.
"Mikä sinun nimesi on?" kysyi vieras toiselta polvellansa olevalta lapselta. "Iikka, minä olen isän kaima." "Entäs sinun nimesi?" kysyi taas vieras toisella polvella istuvalta tyttöseltä. "Anni, äidin kaima." "Entäs tuon pojan nimi, joka lattialla seisoo?" kysyi taas vieras. "Minun nimeni on Kasperi", sanoi lattialla seisova poika ja katsoi vierasta silmiin.
Ei, ei. Ei minulla ole mitään semmoista, joka ei saisi tulla vaikka koko maailman tietoon mutta minun sydämeni tahtoopi haljeta vaikea on kumminkin se tehtävä Jumalani! Sanat takertuvat kurkkuuni minä olen Kas Kaspe Kasperi, teidän vaimonne veli ja oma lankonne entinen Niemimäkelän rikas Kasperi ." "Hyvä Jumala! Olisiko hän todellakin Kasperi?" sanoi Iikka ja astui askeleen taakse päin.
Hän otti sieltä esille kuvauksen tuhlaaja-pojasta ja osoitti, kuinka mielellään isä otti vastaan langenneen, mutta katuvaisen ja nöyryytetyn poikansa. "Voi, voi! Mutta minun isäni ei ottanut minua vastaan", vaikeroitsi Kasperi tuskissaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät