Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Talonpoikain täytyi olla päivätöissä kartanossa. Maata oli kyllin kyllä ja hyvää maata olikin, sekä vettä että niittyä ja metsää. Kaikkia lajia olisi kaikille riittänyt, niin hovin herralle kuin talonpojillekin; mutta herra oli asettanut voudiksensa yhden alustalaisistansa toisesta perintötalosta. Vouti keinotteli itselleen kaiken vallan ja rupesi kiristämään talonpoikia.
Säretyn ison peilin paikalla oli entistään komeampi, mutta ihka uusi, luonnollisessa suuruudessa ihmisen kuvan näyttävä peili. Varsinkin kahta huonetta Valkaman kartanossa oli erityisesti koetettu saada uuteen kuntoon. Ne olivat Esterin huone ja sänkykamari. Niistä olikin entiset huonekalut kadonneet kuin näkymättömiin. Kerran oli Arnold tullut kotiin kiihtyneenä.
Minä matkustan pois ensi päivänä, pysyköön hän kartanossa niin kauvan kuin haluttaa! Mutta entäs te?" "Minä?" Tyttö laski kätensä rintansa päälle ja katsoi alas eteensä. Hän tunsi itsensä vastenmielisesti liikutetuksi siitä miellyttävästä naurahduksesta, joka nyt niin sanomattomasti kaunisti tytön kasvoja nauraa tällaisella hetkellä!
Niin rakastaa. Kun täällä kartanossa eilen illalla oli vieraita, ja joukko miehiä surisi sinun ympärilläsi kuin kärpäset kynttilän ympärillä, seisoi hän kauempana yksinään, surullisena ja hiljaisena... Hän rakastaa sinua paljon. Toivon sitä.
Pöyhkeälän kartanossa oli tuli päässyt irti eräästä vaatehuoneesta, jossa neitsyet olivat illalla käyneet palavin kynttilöin. Eversti huomasi valkean ja kiiruhti kamariinsa ottamaan kultaansa ja hopeaansa. Kalleimmat tavarat olivat pienessä lukitussa arkussa.
Voudin uhkaavasti kohotettu nyrkki vaipui hermotonna alas, kun Emmerich mainitsi enonsa nimen, ja tuo äsken niin julmistunut mies kumarsi liehaillen ja mairitellen nuorukaista, joka niin rohkeasti astui esiin hallitsijana herra Vanderstratenin kartanossa.
Silloinpa mekin, minun käydessäni kartanossa neulomassa, tulimme keskenämme tuttavuuteen, ja aina paremmiksi ja paremmiksi ystäviksi ja viimein pariskunnaksi, ja sainpa, koira vieköön! maksaa tervarahaa Eskon tähden, kirkkoa tervata sain. No, no! »Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus», sanoo sananlasku. Nuori mies, hän on kuin metsävuohi, hurjapäinen.
Ellen sai oksan käteensä ja löi sillä rohkeimman kuonolle. Viimeiseksi tuli paimenpoika karjan jälessä. Hänen nimensä oli Andreas ja hän oli vasta ollut vähän aikaa kartanossa. Etkö sinä voi ajaa lehmiä paremmin? huusi Ellen pojalle. Tämä katseli häntä suu avoinna eikä käsittänyt miks'ei hän noussut ja mennyt pois tieltä. Minä olen loukannut jalkaani enkä voi astua! sanoi Ellen.
"Montako vartiata löytyy tuossa kartanossa?" "Missä kartanossa??" "Vastaa minua äläkä kysele siinä kartanossa, jossa he ovat vangittuina." "Ainoastaan kaksi." "Nekö molemmat, jotka jätettiin sinne? Eikö siellä ole muita?" "Ei ketään." "Jos havaitsen, että olet pettänyt minun, sinun on kahta pahempi." "Se on totta", oihkasi Hegio, "heitä on vaan kaksi." "Pois siis!" huudahti Labeo.
Hänen kotinsa oli jo pari vuotta ollut Porvoon seuduilla Gammelbackan kartanossa, jonka majuri noin yhdeksän vuotta sitte oli ostanut vanhalta toveriltaan. Sieltä oli nyt hänen vaimonsa tyttärensä, pienen poikansa Yrjö Maunun ja Leenan kanssa lähtenyt, sillä mies oli kirjeessä ilmoittanut palaavansa Suomeen ja halusi tavata omaisiansa Lappeenrannassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät