Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
CASSIUS. Ja Decius Brutus. BRUTUS. Hänkin tervetullut. CASSIUS. Ja Casca, Cinna ja Metellus Cimber. BRUTUS. Olette kaikki tervetullehet. No, mitkä valvottavat huolet nyt on Karanneet yön ja silmienne väliin? CASSIUS. Sananen, kuulehan. DECIUS. Tuoss' itä on; Tuoll' eikö päivä koita? CASCA. Ei. CINNA. Suo anteeks, Koittaapa: harmaat juovat, jotka tuolla Jakavat pilvet, päivän airuit' ovat.
He eivät tiedä, mikä Sakris sellaisissa saattaa olla..! Voimakas hän on, hirmuinen ja suloinen... Suloinen: sillä hän antaa toiselle sydämensä ... ja antaa kaikki ... jokaisen penninsä! Asia on hänelle syvä ja vakava; siksi hän lumoaa. Naiset ovat rakastuneet häneen ... eräät karanneet hänen kimppuunsa kuin pedot ... vieneet häneltä sielun ja ruumiin.
Ylipäänsä ei mitään tuntuvampaa vahinkoa ollut tapahtunut, ja tähdellisin osa aarteistakin, kulta ja kalliit kivet, jotka olivat olleet särjetyssä holvissa, löydettiin voudin taskusta, joka viekkaasti oli haalinut ne itselleen, ennenkuin hän vei Maronit sinne. Karanneet ja hajotetut orjat tulivat pian takaisin, eikä herra Vanderstratenilla ollut syytä valittaa mitään erinomaista tappiota.
Heti näkyi, Syynen suureksi iloksi, punainen ja sitte valkoinen vasikka kömpivän esiin kivien välitse honteloilla jaloillaan. Miksi te olette karanneet? kysyi kanto. Miksi olette tuottaneet siivolle paimentytölle niin paljo surua? Susi vei meidät, vastasivat vasikat. Ne vastasivat todellakin. Nekin siis osasivat puhua! Susi? Eikö se repinyt teitä heti kuoliaaksi?
Nyt he huomasivat, mikä vaara saattoi heitä uhata suojapaikassa, ja tuskaisena Glaukuksen katse tähysteli uutta turvapaikkaa. »Olemme nyt», hän sanoi, »puolitiessä Vesuviukselle, täällä on varmaankin kallionkupeella joku luola; kunpa vain löytäisimme jonkun sellaisen, josta karanneet nymfit ovat suojaa itselleen hakeneet.» Näin sanoen hän siirtyi puun alta ja tähystellessään pitkin kallionrinnettä hän huomasi melkoisen lähellä vipajavan, punervan valontuikun. »Tuo valo on», hän sanoi, »jonkun paimenen tai viinitarhurin nuotiotulta.
Muutamat taas olivat karanneet vankeudesta kuninkaan laivoissa ja kantoivat kahleita kaulassaan, jota eivät ollenkaan salanneetkaan. Ja kaikki olivat he sotajalalla parhaimpia ystäviään vastaan.
Näihin asti nuo konnat ovat minua säästäneet, vaan minä pelkään, että rauha jo on kestänyt liian kauvan." "Täytyy kärsiä niitä vastuksia, joihin itse on syynä," lausui sisarenpoika yksivakaisesti. "Jos aina olisitte orjianne lempeästi kohdelleet, niin eivät olisi teiltä karanneet eivätkä uhkaisi teille kostoa. Mutta nyt meidän täytyy vartoa, miten asiat päättyvät.
Minä vangitsen teidät, viedäkseni takaisin sinne, mistä olette karanneet; sillä tehdyn kontrahdin mukaan te olette pakoitetut siellä olemaan, kunnes vuotenne on lopussa". "Me emme voi olla siellä emmekä tehdä työtä niin huonolla ruoalla", vastasi esimiehemme. "Me emme ole kontrahissa sopineet orjiksi rupeamaan, sillä me olemme vapaita miehiä.
Heti näkyi Syynen suureksi iloksi ensin punainen ja sitten valkea vasikka kompuroivan esiin pitkillä koivillaan kivien lomitse. "Miksi olette karanneet?" kysyi kanto. "Miksi olette tuottaneet tälle kiltille paimentytölle niin paljon huolta?" "Susi vei meidät", vastasivat vasikat. Ne oikein vastasivat. Nekin osasivat puhua? "Susiko; eikö se repinyt teitä palasiksi?"
Jalopeurat olivat kyllä nälissään, mutta ne eivät sittenkään heti karanneet uhrien kimppuun. Arenalla vallitseva punertava valo häiritsi niitä. Ne ummistelivat silmiään ja katselivat eteensä, ikäänkuin äkkiä olisivat käyneet sokeiksi. Toiset venyttelivät laiskasti kellertävää ruumistaan, toiset aukoivat leukojaan ja haukottelivat, ikäänkuin näyttääkseen katselijoille hirveät kitansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät