Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Tämä nuori tyttö vaarinotti mitä suurimman varovaisuuden seuraus hänen amerikalaisesta kasvatuksestaan ja hautasi salaisuutensa syvälle sydämehensä. Mutta sillä aikaa kuin rakkaus näin kävi eteen päin nuoren kapteinin sydämessä, työntyi Delphin ei vähemmälla vauhdilla suoraan Charlestonia kohti. Tammikuun 13 päivänä keksi tähystäjä maata kymmenen peninkulmaa länteen päin.
Maria punastui. «Hm!« arveli majuri teeskentelemättä, niinkuin hänen tapansa aina oli, «tuohon on paha vastata. Minä kerran kohotin pyssyni nuorta upseeria vastaan sodassa; mutta kun piti laukaisemani, käänsin minä pyssyni suun ja ammuin vanhan kapteinin, jonka tunsin hyväksi... Miksi minä niin tein, en minä tiedä... Miksi te olette minulle mieluinen, en minä tiedä ... enkä huoli sitä kysyäkään.
Nuorukaisen lempeät kasvon-murteet, hänen erinomaisen myötätuntoinen äänensä, hienot ja valkoiset kätensä, joita päällesivelty lika ei voinut saiata, suuret, vilkkaat ja samalla uskolliset silmänsä kaikki nämä saattivat kapteinin perin toisiin ajatutsiin. Johnin ilmoitettua pyyntönsä, Playfair katsahti terävästi Crockstoniin, joka kohautti olkapäitänsä.
Klaus oli ollut keskustelussa erään herran kanssa, jonka me myös ainakin niineksi tunnemme, entisen kapteinin, nykyisen majuri Leistin kanssa. Uteliaisuus pakoitti hänenkin lähestymään akkunaa. Hän siirsi syrjälle tuon laihakinttuisen raatimiehen, joka nyt oli entistä laihempi, nähdäkseen paremmin.
James Playfair laitti itsensä hetikohta, silmänräpäystäkään hukkaamatta yhdistykseen kaupungin korkeimman sotapäällikön, kenräali Beauregardin kanssa. Tämä vastaanotti avoimin sylin Delphinin kapteinin, joka tuli varsin sopivalla ajalla tuomaan hänen sotamiehilleen vaatteita ja ruokavaroja, joista heillä oli mitä kovin puute.
Kuitenkin oli hän olevinaan kuin merihärkä ainakin, tarkasteli Delphinin taklaasia ja heitteli ruumistaan sinne ja tänne, niinkuin merimiehillä tapana on. Tultuansa kapteinin eteen katsoi hän vakavasti häntä silmiin ja sanoi: Kapteini James Playfairkö? Minä se olen vastasi tämä. Mitä tahdotte? Ottaa hyyryä teiltä. Sijaa ei enää ole. Laivaväki on täysilukuinen. Joutavia!
Muutamat sanankuulijoista kertoivat hänen sanansa hiljaisella äänellä. Kapteinin annettua merkin nostettiin sitte ruumis ja laskettiin mereen vajoamaan. Silmänräpäyksen ajaksi jäi se vedenpinnalle, nousi sitte pystyyn ja katosi viimein vaahtopyörteesen. Samassa huusi tähystäjä: Maa! Yhdesneljättä luku.
Samana päivänä Crockston isoksi kummaksi laivaväelle, jolle salaisuutta ei ollut kerrottu, 1yötiin rautoihin käsistä ja jaloista, vietiin maalle kymmenkunnalta matruusia, ja puoli tuntia sen jälkeen marssi "ilves" pitkin kaupungin katuja ja kirjoitettiin kohta kapteinin pyynnöstä, huolimatta vastustuksistaan, Charlestonin linnan vankilistaan.
Heidän täytyy tulla puheisin toistensa kanssa, miettiä asiata, niinpä väitelläkin, mutta keskustelu heidän välillään täytyy syntyä, ja minä panen pääni veikkaan, että James Playfair siinä on itse ehdoittava mitä hän tänäpänä kieltää minulta. Mutta nähdessään kapteinin ja tytön miltei välttelevän toisiansa, Crockston alkoi epäillä. No, sitte täytyy minun ryhtyä asiaan ajatteli hän.
Herra kapteini vastasi Jenny valjehtuen te puhutte pahoin isästäni! Teidän ei pitäisi unhottaa, että olen yksinäni täällä häntä puollustamassa. Vieno punastus lennähti kapteinin otsalle, ja hän vihastui, mutta häpesikin samassa. Kenties hän aikoi vastata tälle nuorelle tytölle mitä ajatteli, mutta hänen onnistui hillitä itsensä, hän avasi hytin oven ja huusi: Johnson!
Päivän Sana
Muut Etsivät