Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. lokakuuta 2025
Mutta kiitos Jumalan! kansa on silmänsä saanut auki ja kansallishenki on häntä ruvennut elähyttämään. Hän on tullut huomaamaan, mikä kallis aarre toki tuo kansallisuus on, ja hän taistelee ilolla, murhettensa seasta, sen eduksi ja sen saavuttamiseksi. Hän on tullut käsittämään, ett'ei todellista vapautta saada ilman kansallisuutta ja että "parempi orjan elämää on kuolo hirsipuussa."
Tuntuisi ehkä ikävämmältäkin, ellei heistä kuitenkin huomaisi, että he sittenkin ovat suomalaisia, että kieli lausuu sekaan sotketut venäläiset sanat suomalaisella korolla ja että vieras kansallisuus ei ole vuosisatain kuluessa kyennyt tunkemaan kuorta syvemmälle.
Sama maaperä sitten hänen kantamansa hedelmät ensi sijassa ottaa ja nauttii. Luontoperäisyys on runouden ja taiteen sielu, kansallisuus, yksilön välityksellä, lainaa sille omapiirteisen ruumiin, sivistys kohottaa sen ihmisyyttä palvelemaan. Ilman ruumiillisia, aistimin huomattavia muotoja taide ei ole mikään taide. Ilman omantakeisia piirteitä on se ilman luonnetta, pelkkää muiden matkimista.
Vain siten Venäjä on saava maailmanhistoriallisen merkityksen, on voiva ihmiskunnalle julistaa uuden totuuden. Tämän ohjelman toteuttamisen tietopuolinen kaavake oli: "oikeauskoisuus, itsevaltius, kansallisuus". Yksi edellytti toisen.
Siis pienten kansojen kansallisuus riippuu siitä, mihinkä määrään he tuntevat kansallisuutensa, mihinkä määrään kansa rakastaa isänmaatansa ja toinen toistansa, mihinkä määrään kukin tekee työtä kansansa ja isänmaansa hyväksi, mihinkä määrään kukin aineellisilla varoillansa edistää kansallisia pyrinnöitä; siihen määrään voipi pienten kansojen kansallisuuskin pysyä pystyssä.
Eilen oli pitäjämme ylioppilasten toimeenpanema "kansan-juhla". Kiipeemistä, pussitaistelua, kilpa-ammuntaa, seuranäytelmä ja viimein vilkas tanssi niinhän varmaan mainitaan asia sanomissa. Puheen piti Monnilan maisteri sama joka klasissa sanoi totuuden olevan ja lopetti puheensa innokkaalla huudolla: eläköön isänmaallisuus ja kansallisuus. Ja väki huusi mukaan: eläköön, eläköön!
Siinä toivossa eläkööt, eläkööt työväenyhdistykset! lokakuun 10 päivänä 1897. Luonto synnyttää kirjailijan niinkuin muunkin taiteilijan. Olot ja sivistys häntä kehittävät ja kasvattavat. Mutta kansallisuus on se maaperä, josta hän töihinsä voimaa, väritystä, sisällyksen ja muodon omantakeisuutta imee pyrkiköön latva maailmaa ja taivasta kohti.
Kansallisuudella on paljon hienompi, tunteellisempi ja suurempi merkitys kuin pelkät rajat", selitti isä. "Mikäs sitten kansallisuus on?" "Kansallisuus ilmenee itsekunkin kansan kielessä, luonteessa, elämäntavoissa, vaateparressa, työjärjestyksissä ja monessa muussa seikassa, ja nämät eroavaisuudet ovat niin suuret, että eri kansallisuudet voi aivan helposti toisistansa eroittaa", tuumaili isä.
Tähän seuraan en minä kuulu, sen vieras on kansallisuus, Minä kaukana korvessa synnyin, katovuodet ja hallat mä näin, Ilojuoma ei mullen maistu, nämä muistot on mielessäin. Te kaupungin herroja ootte, on vierasta kansa ja maa, Ja vastaisuus sekä lapsuus teill' lietona kangastaa; Mut korpien keskehen käykää! Se samppanikaihonne vie, Minä vast' olen tullunna sieltä ja sinne on taas mun tie».
Kiipijät, jotka pitivät halpana isiensä uskoa, keksivät pian keinon. He kastattivat itsensä jollakin protestanttisella papilla ja ilmoittautuivat sitten voideltaviksi jollekin papille. Virkavallan käsityksen mukaan jokaista uskontunnustusta vastasi jokin kansallisuus.
Päivän Sana
Muut Etsivät