United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Lemminkäinen, lieto poika, lauloi ruskean reposen: se söi nää'än kultarinnan, karvan kaunihin kaotti. Pohjolainen, pitkä poika, kanan suustansa sukesi sillalla sipoamahan tuon reposen suun e'essä. Lemminkäinen, lieto poika, haukan suustansa sukesi, kieleltä käpeäkynnen: sepä kiskalti kanasen.

Isä ja äiti eivät sallineet meidän kanan maata aamusilla, ja oli vielä vanha kalastaja, joka aina huusi kello neljän aikana kammarimme ikkunan edustalla: "ylös reivaamaan, ylös reivaamaan!" sanoi hän, kuten merimiehet huutavat toisillensa, kuin yöllä tuulee, ja niin me nousimme nopeasti sängystä kuin nuoli sinkoaa jousipyssystä, ja alussa kyllä tuntui vaikealta, mutta viimein me ymmärsimme todeksi mitä vanhat ihmiset sanoivat että: "aamuhetki kullan kallis."

He pysähtyivät molemmat ja katselivat minua. "Juuri sinä päivänä, kuin minä viimein näin hänet", lausuin minä, "kertoi hän minulle, että hän oli tehnyt testamenttinsa, ja että hänen asiansa olivat kanan sitten järjestetyt". Mr. Jorkins ja vanha Tiffey pudistivat yhtä haavaa päätänsä. "Se ei merkitse paljon", sanoi Tiffey. "Varsin vähän", arveli Mr. Jorkins.

Sitä ei ollut enemmän kuin mikä olisi voinut mahtua kanan munan puolikkaasen, mutta se näytti olevan tuoretta ja loisti kullanpuhtaana. Tyttö meni ovelle, otti laudan ja, silmäiltyään leipää, huudahti puoleksi valittaen, puoleksi moittien: "Niin vähän! Onko tässä meille molemmille?"

Hän pani puumerkkinsä, ja minä toimitin aikanaan kuulutuskirjat pappilaan. Eikä se nahjus mieheksi tullut vielä kuulutuspyhänäkään omaansa näkemään. Miksi et tullut? kysyin taas. Uskonhan minä sen sillä, kun sinä olet sen nähnyt. Mutta vihille sen kuitenkin piti itsensä tulla, ja tulihan se. Ja otti omansa kuin kanan orrelta. Eikä ole katumoiksi ollutkaan.

Ota kiinni kinterestä, kai'immasta kantapäästä, isännät perisopesta, emännät ovisopesta! Isännältä silmä kaiva, emännältä pää murota, sormet koukkuhun koverra, väännä päätä väärällehen! "Jos siitä vähän tulisi, lennä kukkona kujalle, kanan lasna kartanolle, rinnoin rikkatunkiolle!

Hän aikoo joka lapselle antaa hedelmäpuun, lampaan taikka kanan, niin että aikaisin oppisivat käsittämään yhteyttä omistamisen ja hoitamisen sekä itsekieltämisen ja antamisen välillä.

Hän oli vähän aikaa ääneti ja sitten hän jatkoi, aivan kuin olisi puhunut itsekseen. "Niin", sanoi hän, "minä en käyttänyt tilaisuutta. Minun olisi pitänyt ampua hänet, silloin kun hän taisteli koiran kanssa. Vaan jos olisin vain haavoittanut hänet, niin olisi hän repinyt minut kappaleiksi kuin keitetyn kanan, niin että on ehkä parasta niin kuin on."

Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä kukon palkastani; Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä kanan palkastani; Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä kissan palkastani; Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.

Keskiajalla vallitsi luulo, että epäsikiöt, tai vialliset lapset olivat pirun töitä. 1265 tunnettiin Toulonissa nainen, jolla oli lapsi pirun kanssa. Sillä lapsella oli kanan pää ja käärmeen häntä. Historioitsija Mathien Paris , kertoo pirun lapsesta, joka 8 kuukaudessa kasvoi 18 vuotiaan kokoiseksi. Pirun vanhin poika oli Kain ensimäinen murhaaja.