Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. toukokuuta 2025


No, peratkaa ja paistakaa se, niinkuin mestarikokki hyväksi näkee, mutta minun väkeni ei siihen jouda, sanoi keittiömestari äreästi. Arelius kävi kohta työhön käsiksi. Joku tulkoon tänne, huusi hän, samalla kun kalastajan avulla veti hirviön takapihalle ja laski sen laudalle. Eerikillä oli aikaa ja hän seurasi mukana. Ei koskaan hän ollut nähnyt mokomaa veden venkaletta.

Maastamuuttajat laskivat ilomielin jalkansa Ruotsin mantereelle, joka tästälähin oli heidän kotimaansa. Nyt miehille alkoi kova työ, mutta he saivat hyvää palkkaa, sillä kalastus onnistui varsin hyvin. Kalastajan astiat tulivat täyteen pikemmin kuin oli arvattukaan, ja tähteeksi jääneitä kaloja saivat maastamuuttajat ottaa niin paljon kuin jaksoivat kantaa.

Mutta on pitkä taival aamusta iltaan. Täytyyhän sinulla jotakin seuraa olla. Joitakin hovineitoja, joitakin kavaljeereja, kenties nuoria ja kauniitakin? Juuri sinun tähtesi olen jättänyt kaikki kavaljeerit ja hovineidot, jopa isäni palatsinkin, jonne en palaja enää milloinkaan. Asun tuolla tuon köyhän kalastajan majassa. Pidän seuraa itselleni.

Mummo naurahti ja alkoi lähteä. Porstuan ovi lukittiin ja kulettiin kalastajan talon sivuitse. Melkein ääneti astuivat he oikotietä yli kallioiden, sitten ohjaten kulkunsa Töölön eli Espoon tullia kohden. Mainitulle tullille vievän kadun eli nykyisen Länsi-Henrikinkadun varrella asui Matin oppimestari, puusta rakennetussa talossa.

Hän nyökkäsi päätään toisille ja läksi kalastajan kanssa astumaan pitkin järven rantaa. Kalastaja tarkasteli koko ajan vettä, mutta hän ei nähnyt ainoatakaan kalaa. He olivat kulkeneet noin tunnin aikaa, kun sulttaani äkkiä huudahti: Kas, mikä kaunis kaupunki on tuolla, järven toisessa päässä! Kumma, etten sitä ennemmin huomannut! Kalastaja katseli ja katseli, mutta hän ei voinut nähdä mitään.

Peggotyn ravintolassa "Hyvässä Aikomuksessa", kun minä jo olin vuoteessani, ja oli liikkeellä, puettuna kalastajan vaatteisin, kokonaiset kuutama-yöt ja palasi aamuluoteen aikana.

Kolkko metsä peitti koko saaren, ja Manillan, Ahlnäs'in, Listonhillin ja vieläpä Rosendal'inkin kohdilla oli vaan jokunen kalastajan mökki. Mutta mittumaarin jälkeen v. 1594 loihdittiin sinne eloisa ennus-kuva kaikista loistavista juhlista, joita siellä myöhempinä aikoina on vietetty.

"Katso, kuinka hänellä on taipumusta!" huudahti kapteeni, "se on perittyä... Sinähän oletkin oikeastaan kalastajan sukua, sillä minä olen viettänyt lapsuuteni Bergen'in seudulla ja isäni ennen minua... Jos minulla olisi taaleri jokaisesta turskasta, jonka olen vetänyt ylös Alverivirrasta, niin olisi jälkeisilläni jotain perittävää... Mutta mitä? Mitä?" Loisketta kuului.

Kalastajan jälkeen tuli pieni tyttö tuoden tuohisellisen mansikoita. Sitten pikku Ester oli langennut ja saanut kuhlon otsaansa, jota äidin täytyi voidella; ja pojat pyysivät lupaa saada mennä miesten kanssa hakaan hankkimaan vastaksia.

Minä tulin salmea myöten ihan tuon teeskennellyn kalastajan eteen, ja vaikka nuo matelevat koirat ovat asettaneet tuon miesraukan jotenkin taitavasti, ei hänen asemansa kumminkaan ole niin luonnollinen että voisi pettää harjaantuneen silmän.

Päivän Sana

helviä

Muut Etsivät