Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Siirtyy silloin osa pohjoisemmaksi; yhä laajemmalle kaartuu Lappalaisen asutus; mutta vielä on rauhassa neitsyellinen luonto, vielä sen utaret venyttelemättä. Silloin näkyy idästä päin sininen savu, korkealle kiehtoilee se kirkkaana kesä päivänä. Mitä se on? kysyy Lappalainen peuraltaan; mitä tietää suunnaton savu idän ilmalla?
Nuorukainen kiitää keskiväylää. Koski kaartuu,
Etäisyys, iltailma tekee heidän riemuhuudoistaan jonkunmoisen sanattoman laulun, joka vastaa päittemme yläpuolella lepattelevien lehtien ylevään virteen. Heidän yläpuolellaan kaartuu loistava taivas, ikäänkuin jos hyvät henget, palavat palmunoksat käsissään, olisivat lakaisseet kaiken valon auman puolelle valaistakseen siten kauemman aikaa heidän työtänsä.
Kuin käski hän, ma kaulahansa tartuin; hän otti vaarin ajan, paikan suhteet ja koska siivet kyllin aukenivat, hän kiipes kiinni kylkiin karvaisihin ja mätäs mättäält' alas astui sitten, jääjärkälein ja karvankasvun väliin. Kun kohdall' oltiin lanteen laajan, juuri paikassa, josta reisi kaartuu, Opas nyt vaivoin, ahdistuksin päänsä käänsi
Tuskin puoli neljännest' ol' käyty Kaitaa kappel'kunnan tietä eespäin, Kun jo Tuomas veljillensä virkkoi: "Veikot, menkää tietä tuonne asti, Kussa kaartuu lampi laakson notkoon; Yläpuolla nummen puiden takaa Vainolaista sopii odotella. Ennen iltaa tuo ei vielä tulle, Jos tien varrelt' ensin talot polttaa.
Kaikkea tuota näin vasta täällä ensi kerran. Sinisenä kyllä taivas aina kaartuu yli näiden seutujen. Mutta kaikkialla muualla olin nähnyt martoaan myöten raastettuja maita, harmaita, puuttomia vuoria tai ruskeankeltaisia kivikkoerämaita, pukujen likaa, saastaa ja räikeää kurjuutta. »Katsokaas tuonne! Katsokaas!» huudahti miss Norman. Pysähdyimme puolivälissä rinnettä.
Sillan alitse, poikkivuolteeseen kaikkein katseet jännittyvät. Kuohu halkee pärskähtäen, syvällä uiva puu tuskin hievahtaa laskija niinkuin permannolla. »Näittekö, näittekö? Kyllä se tiesi millainen orit kuohuissa kestää!» Pölkky kiitää, solakka vartalo kaartuu vasempaan, keksi ilmassa keinuelee. »Mutta mitä se meinaa, kun ei aijo kiveä kiertää?»
Sataa munkin mielehein hopeainen seule, kaartuu kautta aatostein samettinen neule. Niinpä hunnun alle jään, sillä peitän pääni, uskon yhteen ystävään, yhteen elämääni. KUUDAN-Y
Kuningasmantteli, mi kaartuu kaiken maailman yllä, jota henki Luojan ja täydellisyys elähyttää enin, yllämme kaartui sisäpintoinensa niin vielä loitolla, ma etten nähdä sen kauneutta voinut paikastani. Eik' ollut silmilläni voimaa myöskään tuon seppel-liekin tietä seuraamahan, mi nousi siemenensä läheisyyteen,
Nyt oltiin siinä, missä ahdas kuja käy ristiin toisen kivisillan kanssa ja siitä kaartuu kaaren toisen muotoon. Näimme kansaa siellä kuilun toisen, jotk' ähkyy, korskuttavi kuonoansa ja itseänsä iskee käsin omin. Sen äyräät home peitti, synnyttämä alhaalta kohoavan kolkon huurun, mi silmän niinkuin nenänkin on kiusa.
Päivän Sana
Muut Etsivät