Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
Siirtyy silloin osa pohjoisemmaksi; yhä laajemmalle kaartuu Lappalaisen asutus; mutta vielä on rauhassa neitsyellinen luonto, vielä sen utaret venyttelemättä. Silloin näkyy idästä päin sininen savu, korkealle kiehtoilee se kirkkaana kesä päivänä. Mitä se on? kysyy Lappalainen peuraltaan; mitä tietää suunnaton savu idän ilmalla?
Miten tämä yhteiskunnallinen lisäys lähti läntisen erämaan povesta, tahdomme nyt lyhyesti tarkastaa. Lännen asutus. Etelä ja Pohja riitautuvat. Jo 1750 luvulla oli Pohjois-Carolinasta uutisasukkaita asettunut siihen erämaahan, josta sitten tuli Tennessee.
Se on nyt suorastaan ihanne siitä, mitä pohjoismaisesta maisemasta luonto ja ihmiskädet voivat saada aikaan. Suomalaisen luonnon heikkous on sen yksitoikkoisuus. Meidän kaikkein kauneimmat näköalat kärsivät sen vaihtelun puutetta, jota viljelys ja asutus suopi.
Asutus oli harvaa ja köyhyys suuri. Varakkaita ja ahneita talollisia oli tosin muutamia, mutta nämä joivat kilpaa pitäjän »herrojen» kanssa, sillävälin kun muu kansa elää raahusti köyhyydessä ja tietämättömyydessä. Huonolla kannalla olivat kaikki pyrinnöt pitäjässä, paheet yksin rehoittivat ja kantoivat hedelmää. Kun Heikki vähitellen pääsi olojen perille, ei hän seurakuntaa säästänyt.
Onhan Suomessa kaksi kansanainesta: suomen- ja ruotsinkielinen asutus. Mutta siitä ei tässä kansamme vähittäisessä lohkouttamisessa ole ollut kysymys. Kysymys on historiallisten olosuhteidemme vuoksi ruotsia puhuvan yläluokkamme ja suomea puhuvan kansapohjan vierautumisesta toisestaan.
Ruotsalainen asutus maassamme ei muodosta itsenäistä yhteiskunnallista kokonaisuutta, sen muodostavat alueellisesti, historiallisesti ja sivistyksellisesti toisistaan irtonaiset paikkakunnat, joiden yhteiskunnallinen kokonaisuus on Suomessa, ei toisissaan.
Jota kauemmaksi pohjoista ja itää kohti kulkee, sitä harvemmaksi asutus käy. Se teki Permin ja Orenburgin kuvernementeissa 9, Astrakanissa 4, Vologdassa 3 ja laski Arkangelin metsissä ja tundroilla 0,4 henkeen neliökilometriä kohti. Yhtä suuri oli 1897 Siperian väentiheys. Kaukasiassa oli huolimatta luonnollisista rikkauksistaan ja lauhkeammasta ilmastostaan vain 20 asukasta neliökilometriä kohti.
Mutta siihen leikkiin olivat Savolaiset vanhastaan tottuneet, ja hämmästymättä he jatkoivat sen suuren viljelys-työn, jonka olivat aloittaneet. Emme kuitenkaan saa uskoa, että vielä tähän aikaan asutus oli aivan tiheä tai viljelys varsin vahva. V. 1557 kerrotaan, että kesätietä ei vielä ulottunut edemmäs pohjaseen kuin Joroisiin.
Tällainen uusi, liikkeelle joutunut, totutusta ympäristöstään irtautunut aines on säännöllisesti jotenkin häikäilemättömämpää, siveellisesti karkeampaa ja välinpitämättömämpää kuin omassa ympäristössään pysynyt alkuperäinen asutus.
Vaan olipa sittenkin suuri mullistus tapahtunut; ei tyydytty enää siihen mitä luonto äiti hyvän hyvyydestä ihmislapsille lahjoitti, vaan oli ryhdytty keinoihin, jolla tämän äidin nisät saatiin runsaammin uhkumaan; heruteltiin, heruteltiin vaan uinuvan utaria. Asutus oli jo levinnyt meren rantaan saakka.
Päivän Sana
Muut Etsivät