Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. syyskuuta 2025


"Siunaukseksi ja autuudeksi!" sanoi Baard, ojentaen hänelle kättä. Marit tarttui Baard'in käteen, piti sitä kauan omassaan, katsoi hänen silmiinsä ja nyykytti hänelle päätänsä, mutta ei voinut lausua sanaakaan. "Kiitos", sanoi hän viimein, "kiitos sulle". "Mutta etkö tahdo ajaa kotiin, äiti" sanoi Eli, "hevonen on tallissa".

Hyvän ystävämme Vektur-Gan'in silloin aina tapasimme istumassa vaipuneena ainakin päältä nähden syvällisiin mietiskelyihin. Voidaan kyllä näitä ystäviämme soimata kaikesta muusta, mutta ei tylyydestä vieraita vastaan. Mitä sydämmellisimmällä tavalla vastaanottaa kirgiisi vieraansa eli ystävänsä, puristaen tämän kättä molempain käsiensä välissä, kuten heillä on tapana tervehtiä.

Hänen sanojansa seurasi sanoin kuvaamaton, tärisyttävä, intohimoinen eläköönhuuto. Sen vaiettua ja kuulijain hajaannuttua Antti kääntyi naurahtaen Heikkiin. Jaa, se on totta, minulla ei ole nyt millä kilistäisin sinun kanssasi, mutta salli sen sijaan puristaa kättäsi. Minä toivotan onnea, onnea! Ja hän puristi Heikin kättä. Monet olivat unohtaneet, kenelle puhe oli alkujaan aiottu.

Anna minulle kättä sen lupauksen vahvistukseksi? Henrik tahtoi sanoa jotakin. Ellen rypisti silmä-kulmansa ja ojensi hänelle kättä. Ei sanaakaan, se ei maksa vaivaa. Anna mulle vaan kätesi! Henrik puristi hänen kättänsä. Ellen hymyili, kumartui ikäänkuin suutelemaan, mutta vetäytyi kohta säikähtyneenä takaisin, rupesi hyräilemään laulua ja meni ulos huoneesta.

Ja kuitenkinsanoi hän synkeästi »kysyttäisiin vain yhtä voimakasta kättä... Kokonaista miestä, jolle vaimonsa olisi *lisänä*, ei miestä, joka on vaimoansa *vailla*. Mutta niin takaperoinen saattaa maailma olla, näetkö.

Mutta se on totta, Missihän odottaa teitä, sanoi hän, menkäähän nyt hänen luoksensa, hän aikoi soittaa teille uuden kappaleen Griegiltä, se on sangen huvittava. »Ei mistään soittamisesta ole kysymystäkään ollut. Valehtelet siinä vaan suotta», ajatteli Nehljudof nousten ylös ja puristaen Sofia Vasiljevnan läpikuultavaa, luista, sormuksilla täytettyä kättä.

"Natty, Nahkasukka, vanhus!" huusi hän kovalla äänellä, kääntyen joka haaralle. Ei kuitenkaan kuulunut mitään vastausta, paitsi hänen oman äänensä kaiku synkässä metsässä. Näin huutaen lähestyi Elisabeth vuoren reunaa yhä lähemmäksi, kunnes kuuli alhaaltapäin heikon äänen, joka tuntui ikäänkuin kättä olisi pidetty suun edessä ja samassa kiivaasti hengitetty.

Näköala siellä on kuin kirkas päivä ilon sinivärissä, ja siellä istutte itse altaanin alla ja ojennatte minulle kättä ratsunne selästä, ja vieressänne seisoo oma ratsuni satuloittuna, silloin painun minä alas teidän luo, ja liikkeelle lähdetään, noiden maisemien kautta, joita lapsuudessani uneksuin!

Mylly-Pekan äiti juoksi lähimpään taloon hakemaan apua ja tikapuita. Mylly-Pekka riippui liikkumatta hetken aikaa: hän leväytti toista kättä, joka oli ollut ankarassa jännityksessä ruumiin lekkuessa sen varassa. Mutta sitten hän koukisti käsivartensa kohottaen päänsä hattulaudoituksen tasalle, tarttui hampain hattulaudoituksen reunaan, jäi hampaistaan riippumaan ja kädet olivat vapaina.

Sen vaiettua tuli jäähyväiset, jolloin kyynelsilmin ja monin sanoin pudistivat rouvat pastorin kättä ja jäivät sitten kyyneliään kokoomaan nenäliinoihin, joista ilmaan lemahti hyvä tuoksu. Autettuaan kukitetun rouvansa vaunun sillalle kohotti pastori hattuaan huutaen: »Jumalan armon haltuun, rakkaat ystäväniNenäliinat huiskuivat, jotta aseman edustalla oleva väkijoukko peittyi valkoisiin.

Päivän Sana

1273

Muut Etsivät