Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
En jaksaisi kantaa sitä muun raskaan kantamuksen mukana kaupunkiin." "Jätä vaan, lapsi", sanoi mummo. Kun Elsa pääsi eväsnyytistänsä, otti hän puolet pojan luudista selkäänsä, kantaen koria käsivarrellaan. Nyt joutui matka oikein vikkelästi ja tuothätää olivat he kaupungissa. Kun pääsivät tullista sisälle, ajoi kaksi herrasmiestä kääsyissä tullille.
Hänen käsivarrellaan riippui punainen nenäliinamytty sisällyksineen. Hetkisen hän katseli tähtisikeröitä taivaalla, sitten hän astui pitkään ruohikkoon ja läksi kulkemaan poispäin leiristä. Mutta vähän ajan kuluttua hän kääntyi alas virran uomaan. Hän käyskenteli pitkin sitä hetkisen.
"Onko se kenenkään sinun tuttavasi näköinen?" "Kasvojen alaosassa on jotain, joka muistuttaa sir Henryä." "Kyllä, ehkä vähän. Mutta odota, niin saat nähdä!" Hän nousi seisomaan tuolille ja pitäen kynttilää vasemmassa kädessään, peitti hän oikealla käsivarrellaan kuvasta hatun ja pitkät kiharat. "Hyvä Jumala!" huudahdin minä aivan hämilläni. Stapletonin piirteet ilmenivät selvään kuvassa.
"Minä olen kyllä ajatellut teidän helposti syttyvää vaatteustanne," sanoi Natty ja levitti jonkunlaisen nahkaviitan, jota oli kantanut käsivarrellaan, sekä kääri sen Elisabethin ympärille, niin että se peitti hänet melkein kokonaan; "seuratkaa minua nyt tässä on meidän kaikkien elämä ja kuolema kysymyksessä." "Mutta John mihinkä John joutuu?" kysyi Edwards kiivaasti.
"Tupaan tuli ja siitä lähti lakkaamatta miehiä, joilla oli tyhjiä säkkejä käsivarrellaan. Toiset niistä sanoivat mitan uupuneen pari kourallista, toiset sanoivat olleen itsellään vähän päällekkin, 'vaan', huokasivat he, 'kaikki otti, kaikki otti'.
Epätoivo, järjen ja tunteen sokaiseva epätoivo, pakotti tuona yönä Liina Fältin, köyhän pesijättären tyttären, muiden nukkuessa hiipimään ulos, lapsi käsivarrellaan.
Niin kylmäksi hän oli käynyt kuin jääpala ja niin kovaksi kuin kivi. Almalle kohosi veri päähän, hän puristi huulensa yhteen ja neuloi vielä uutterammin kuin ennen. John palasi hetken päästä takaisin rannasta, kantaen yhä Tyysää käsivarrellaan. »Pyydetään, että mamma ottaa märät sukat ja kengät lapselta pois», hän puhui tullessaan, »ja antaa kuivia sijaan.
Sven puristi hänen kättään, joka lepäsi hänen käsivarrellaan, katseli häntä silmiin säteilevin katsein ja puhui koko ajan tavalliseen avomieliseen, luontevaan tapaansa. "Kuinka isä voi mitä sanoo isä!" "Voi, poikani, menettelysi on sattunut isääsi kovasti isä on niin muuttunut, niin vanhennut, Sven, ... se tulee surettamaan sinua..." Sven huokasi.
Kääntyessään muutamien pensaiden taakse, tapasi hän erään miehen, joka, kantaen noin kaksi-vuotista lasta käsivarrellaan, tuli asumuksen edessä olevan ruohoisen kentän yli. Mies oli pituudeltaan keskinkertainen ja varreltaan vankka. Muotonsa ei ollut vähääkään kaunis eikä hän liioin nuoreltakaan näyttänyt.
Itseviisas sinusta olisi kukaties ajan pitkään tullut. Mutta siellä sinä opit, siellä sinusta tuleekin kunnon mies." Topias itse harjasi Josun pienet saappaat, haki puhtaimmat kalvostimet ja puhtaimman kauluksen hänelle. "Pitkä poika sinä oletkin. Mene nyt." Topias kantoi käsivarrellaan hänet kadulle.
Päivän Sana
Muut Etsivät