Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
"Ei se ole kotoisin kauempaa kuin Oresta, jossa sen sain helsinglantilaiselta kaupustelijalta viidestä metsoparista, jotka sinne viemme ensi joulun aikaan, ja tässä on vielä lisää." Sitten hän otti esiin pienen käärön, jossa oli silmäneuloja, ompelulankaa ja sakset. Kas ne olivat kallisarvoisia tavaroita; nyt ei Matun tarvinnut enää olla joutilaana. "Ja katsopa, Jussi, tässä on sinulle."
Aukaistuaan käärön otti hän esiin kallisarvoisen lippaan, josta hopeanhohtavat harjat loistivat ivallisesti tuota vanhaa herraa vastaan. Saanko nähdä käsialaa, sanoi hänen rouvansa. Aivan outoa. Keneltähän se lienee! Sehän on yhdentekevä, rakas Julia, sanoi valtioneuvos, sysäten lahjansa syrjään. Hieman kallisarvoista eikä suinkaan sukkelata pilaa.
Isäni jätti kuollessaan jälkeensä sinetillä lukitun käärön, jossa tuon sormuksen vaiheet kerrottiin; riittänee, jos sanon sinulle, että meidän perheemme kohtalot on tuohon sormukseen erottamattomasti yhdistetty ja että sen hukkaaminen aina ennenkin on tuottanut meille vastuksia vastusten perästä, samoinkuin sen omistaminen on vienyt meitä mahtavuuteen ja kunniaan.
Kun Jaakko avasi tuon pienen käärön, jonka patruuna hänelle antoi, ja näki siinä kolme sadan markan seteliä, silloin ei hän saanut suuhunsa sanoja, millä olisi kiitollisuuttaan osoittanut; kyyneleet vain vierivät hänen silmistänsä hänellehän patruunan antama lahja jo oli koko rikkaus!
Siellä hän aukaisi kalliin käärön ja siunasi samalla Aberbrothick'in munkkeja, joiden opetusta hän sai nyt kiittää siitä, että hän kykeni ottamaan selvää sen sisällyksestä. Ensimäisellä rivillä oli kehoitus: »Lue tämä salaa!» ja sitten seurasivat näin kuuluvat sanat: »Minkä sinun silmäsi ovat rohkeasti ilmoittaneet, sen minun silmäni ovat ehkä hyvinkin ajattelemattomasti ymmärtäneet.
Hän laski hämmästyneenä käärön alas eikä huolinut että se aukeni jälleen laudalle. Samassa hän kuitenkin kokosi ajatuksensa. Taitavan pyöreällä ja laajalla liikkeellä hän kohautti lakkiansa koko käden pituudelle syrjään, kumarsi hiukan päätänsä ja katsoi hymyillen ja selitystä etsien Helenan kauniisiin silmiin. Ja lähestyi pari askelta Helenaan päin.
Oli todella kulunut jo enemmän kuin puolitoista vuotta, ilman että rouva de La Tour oli saanut tietoja tädistään ja tyttärestään: kuitenkin oli hän vierailta matkustajilta kuullut Virginian onnellisesti saapuneen Ranskaan. Vihdoin viimein hän erään Intiaan matkustavan laivan myötä sai vastaanottaa käärön ja omakätisen kirjeen tyttäreltään.
Manti kiepasi heti ottamaan käärön ja toi sen isälle, josta isä jakoi namusia kullekin. Ja sitten vasta rupesi kahvia itsekin juomaan, kun sai lasten hampaat ratajamaan. Ja hauskalle tuntui seura.
Miksi oli sydämeni sykkinyt niin kiivaasti silloin, miksi oli minun sitte niin vaikea saada ajatukseni hänestä erilleen? Eräänä päivänä tuli isäni luokseni. Rakas lapsi, minulla on sinulle yksi pyyntö. Hän piti kädessään erästä kääröä. Tässä on minulla sinulle jotain, sanoi hän laskien käärön pöydälle. Pyyntö ja lahja! Sitähän voi sanoa lahjomiskoetukseksi! sanoin minä nauraen.
Kimeä kiljahdus pääsi vanhan rouvan huulilta. Hän hyökkäsi seinäkaapin luokse nurkassa, sieppasi muutamia papereita ja viskasi ne pöydälle. Hän selaili niitä vapisevin käsin ja löysi vihdoin hakemansa käärön. Hän repäisi sen auki ja otti siitä esille erään nuoren miehen vaalistuneen valokuvan. Hän kohotti sen viuluniekan nähtäväksi. Onko tämä sen ystävänne näköinen, jonka te raastitte turmioon?
Päivän Sana
Muut Etsivät