Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025


Maisu lakkasi nyt, kun Lents huusi ovelta: "Maisu, jos joku tulisi tervehtimään, minä en nyt ole puhepäällä kenenkään seurassa, paitsi jos Pilgrim tulee. Kas! vieläkö sinä olet täällä Katriina?" "Minä menen jo", sanoi tämä, ja lähti juoksemaan vuorta alas.

Mutta samassa avasi Julien jo oven, kynttilä kädessään, ja toistaen yhä: "Jeanne!" Ja kuin jänis lähti Jeanne jälleen juoksemaan, syöksyi keittiöön, kiersi sen ympäri kahdesti kuin takaa-ajettu otus, ja kun hänen miehensä jälleen ehätti hänet, avasi hän nopeasti puutarhan oven ja juoksi ulos.

Puurnunleuan terävä kärki pohotti mustana valkoista jokea vasten..." "Juhani, hoi!" huusi Antti niin kovaa kuin jaksoi. Kaukaa, Varsankallion luota, kuului Juhanin huuto: "Ja yksi mies hyppäsi koskeen, ja toiset huusivat, että voi meitä, pojat..." "Koskeen se hyppää!" hätäili Antti, ja kaikki kääntyivät juoksemaan Varsankalliolle päin.

Puun alla olija juoksemaan. Sade-ilman iloisuus valtasi, hän ei tiennyt miksi, hänen mielensä, ja hän juoksi sen pienen tytönpään jäljestä. Hänelle ei johtunut mieleenkään, että hän oli juoksemassa kokonaisen ihmisen, vaan sen pienen pään jäljestä.

Sen hännästä on eri tuumat; muutamat sanovat en olevan suljista; toiset taas vakuuttavat, että sillä on tavattoman pitkä rotan-häntä, jota se käyttää ruoskana pakoittaaksensa ratsuaan juoksemaan. Pohjois-Ranskassa taas pidetään näitä lintu-kotolaisia varsinkin häijyinä, koska ne huviksensa vievät kulkevaisia eksyksiin.

Se on puussa kiinni; muuten se lähtisi juoksemaan ja menis kaikkien päälle. Liinakin, vaikk' on niin paksu, niin pudotti maitokiulun kädestään, että yksi vannekin katkes ja valkoinen maito kaikki meni maahan, kun orit rupesi tarhaan lehmien sekaan ryymäämään. Se ryntäsi niin, että kaikki lehmät hajosivat ympäri vainiota ja mylvivät pelosta vavisten." "Sepä koko pekuna on hevoseksi!

"Mutta ei minun puolestani, sinä rakas Laurini", ennätti Leena, ja hyppäsi ylös rapakosta, ja suoraa päätä Laurin kimppuun. Joukko hajaantui, ja katseli nauraen, miten Lauri ja Leena juoksivat perätysten aivan, kuin "leksisillä" juostaan. Ja vähitellen rupesi koko lauma juoksemaan samaan suuntaan, nähdäksensä leikin loppua.

Antti nosti vieläkin kättään, nosti reippaasti... Hanna lähti juoksemaan taloon. Uusi yritys oli tehtävä... Väsyneenä istui Kero-Pieti kivellä, ja hänen kasvoillaan oli kärsivän miettivä ilme... Suurin joukko seuramiehiä oli poistunut, jotkut naisista olivat pyörtyneet.

Vaan väleen rynkäsi Antti takasin kadulle juoksupotkaa. En saanut kun kerran lyödä, lausui hän hengästyksissään päästyään minun luo. Tohtorin Ralle pahus oli siellä kartanolla ja tuli Jaakon avuksi! Liekö minulta pudonnut kupru? Kun läksin Jaakon jälestä juoksemaan, kuului kilaus, vaan en joutanut sitä ajattelemaan siinä kiireissäni. Hän kopeloi taskuaan ja poissa olikin kupru.

Läheni heitä Kuttilan avara niittu, jonka ympäri kaartaen heidän tiensä kulki ahteisen tienoon yli. Mutta ajan voittamisen tähden päättivät he nyt oikaista tämän niitun halki. Rynkäsivät he miehissä vasten aitaa, se murtui alas, ja Valko kantain kahta veljeksistä taas, astui yli kaadetun aidan ja läksi miesten huljan sukimana juoksemaan pitkin niitun sileätä pintaa.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät