United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !
DOLORES. Minä tarkoitin tuota herraa, joka vasta tänäpänä tuli meille vieraisille. LEONCIA. Don Rafaeliako? DOLORES. Häntä, jonka sinä sanoit itsellesi rakkautensa ilmoittaneen. LEONCIA. Don Cletoahan minä sillä tarkoitin. CLETO. Näettekö nyt, että minä olen viatoin? 18 Kohtaus. Edelliset ja Juan. Lennätinsanoma. CLETO. Minulleko? Hurraa, minä olen terveys-neuvoston jäsen! Eläköön hallitus!
Don Juan on toki varsin välttävä opera; muuten hän käski sanomaan terveisiä ja lähetti muassaan jotakin, jonka teille heti sisään tuon. Mutta tässä on, ottakaa ensiksi pieni muisto minulta!" ja niin sanoen, pisti hän sievän vihkosen vanhan ystävänsä käteen. Se oli eräs Ave verum. Violetta sai soman paperilehden, johon oli kirjoitettu: "Minun orvokilleni!"
Sittemmin Juan ja Rafael. FEDERICO. Hän on ilmeinen enkeli, ja tämä lempeä olento, itse hiljamieli, hänkö ottaisi äitinsä ja iso-äitinsä kanssa riitaantuakseen? Don Rafael de Cardennas. FEDERICO. Kuinka! Don Rafael? JUAN. Tuossa on hän jo. Federico! FEDERICO. Rafael! RAFAEL. Kuinka minä olen sinua ikävöinnyt. FEDERICO. Kallis ystävä, sinäkö Toledossa?
Mutta runoistahan ei yksinomaan johdu, että Kikan yllä on vihertävä bonjouri ja kaulassa taiteilijanliina, joskin hän mielellään esiintyi taiteilijana, varsinkin nyt, oltuaan täältä poissa. Ei; vaikkapa Kikka uskookin arvokkaan ulkoasun ja sulavan käytöksen vaikuttavan Muttiseen tällaisissa asioissa, hänellä on toisiakin syitä olla näin »comme il faut», Ton Juan.
Kun Argentina ja Uruguay viimeinkin irroittivat itsensä Espanjan ikeestä, seurasi hävittäviä sisällisiä sotia ja sittemmin, v. 1835-1852, kenraali Juan Manuel de Rosan diktaattorina olo, jolla ajalla hänen riitaisuuksistansa eurooppalaisten merivaltojen kanssa syntyi vuosia kestävä Buenos-Ayres'in ja Montevideon piiritys.
CLETO. Minä taivutan hänen siihen; mutta lieköhän tuo myöskin minuun suostuva? RAFAEL. Mikä kysymys! Hän on nainen. CLETO. Mutta hänen iällänsä? RAFAEL. Aina nainen naisena pysyy. CLETO. Päätetty kun päätetty. RAFAEL. Ja nyt vikkelästi toimeen. Juan! Entä minun virkaan pääsöni? RAFAEL. On teille taattu. Oletteko kutsuneet? RAFAEL. Herra Sangredo tahtoo puhutella iso-äitiä.
Juan Perez istui muulin selkään ja ratsasti leirikaupunkiin, puhutteli Isabellaa, kuvaili hänelle kaikki ne edut, mitkä pyhälle uskolle semmoisesta yrityksestä lähtisi, ja huomautti häntä kristillisen ruhtinattaren velvollisuudesta pitää huolta siitä, että noiden kaukaisten rannikkojen pakanalliset asujamet tulisivat käännetyiksi oikeaan ja ainoaan autuuttavaan uskoon. Ja tämä naula veti.
Tämä virkisti minua niin paljon, että voin seurata tovereitani; sillä nyt olimme todellakin päässeet maalle, vaikka emme vielä tarkoin tienneet, mikä maa tämä oli. Sen kuitenkin pian huomasimme, että tämä oli saari ja laskujemme mukaan arvatenkin St. Juan Fernandes saariryhmään kuuluva.
Nyt hän tietää, mitä Ton Juan tarkoittaa. Ennen muinoin, pienenä poikana, hän oli seisonut korpikylässä äitinsä helmoissa laiturilla ja katsellut laivaa, jonka keulassa oli nimi »Don Juan»; hän oli ihmetellyt, mitä se nimi merkitsi. Mutta silloin ei hän ollut edes kansakoulussakaan. Oi, kuinka aika meneekin.
Almagro nyt palatessaan marssi tätä inkaa vastaan, voitti hänen sotajoukkonsa ja kehoitti Pizarro-veljeksiä luopumaan Cuzcosta, jonka hän arveli sijaitsevan hänen alueellansa. Kun veljekset panivat vastaan, otti Almagro pesälinnan väkirynnäköllä ja vangitsi molemmat Pizarrot. Juan Pizarro oli kaatunut entisessä piirityksessä.