Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Mutta älkää tarkastelko kirjoitusta." "Oi, suuri kiitos!" Ylioppilas otti kirjeen ja luki siitä seuraavan: "Rakas isäni! Anna minun tulla kotiin, sillä täällä kaupungissa on niin ikävä. Minä itken melkein jok'ikinen päivä, sillä minä en tiedä mitä minusta voi tulla. Jos teen mitä tahansa, on kaikki vaan hullusti. Milloin pitää minun olla yhdellä, milloin toisella tavalla.
Vai kotona se on ruuna... No nythän me todellakaan emme ole muuta vailla kuin Jumalan siunausta. Meillä on aitassa enemmän kuin vuoden leipä ja siemen. Meillä on kauniit hinkalot venäjänkarjalaisen sanaan »helmenkarvallisie eloja». Ohra ei kasvanut kovin pitkäksi, mutta kun siihen kauttaaltaan ripisteltiin karjan lantaa, niin terä tuli hyvä, jok'ikinen pää tuli kauniisti veriinsä.
Isäntä tuli noin kello kuuden aikana pirttiin ja nauroi oikein voimansa takaa Pirjoa, kun hän oli karannut, ja toi minulle kirjakorini. Sitten isäntä ja melkein jok'ikinen otti minulta kuvia ja lauluja ja tavarani vähenivät paljo siinä talossa. Mutta kun läksin ulos ja rupesin ottamaan kelkkaani, niin ei kelkkaa ollutkaan.
Jos asia todellakin on niin, sanoi hän vihdoin, silloin on varma, että elämme maailman viimeisiä aikoja. Mitä nyt hyödyttäisi tehdä työtä ja ahertaa kurjia äyrejä saadakseen? Jok'ikinen laiskuri voi ojentaa kätensä ja poimia kultarahoja uunista. Jokainen apteekkari voi tehdä pilkkaa meistä. Mutta se on mahdotonta.
»Saat nähdä, että ne tulevat sieltä oikein miesvoimalla tänne», huomautti setä. »Tulkoot!» Valee löi nyrkkiä polveensa. Santran silmistä juoksivat taas kyynelet. »Luuletko, että meidän kyläläiset tulevat sinun puolestasi?» uteli Matti. »Pojat tulevat jok'ikinen, sen tiedän varmaan.
Sinä, maan matoinen, sinä poloinen, joka et ole edes senkään arvoinen, että Herra tallaisi sinun jalkainsa alle, sinä huono astia, täynnä syntiä ja viheliäisyyttä, sinä, joka jok'ikinen hetki elämässäsi olet ilkeillä synneilläsi ansainnut tuhannen kertaa helvetin, sinä tahdot ylvästellä Pyhästä Taivaasta, sinä tahdot ymmärtää hänen tahtonsa?
Molemmat vanhukset kuuluivat nyyhkyttävän suljetun oven takana makuusuojassaan. Anna minulle anteeksi anna anteeksi! pyysi Maria Adelsvärdiltä. Minä en ole voinut tätä välttää. Sinun ei olisi tarvinnut tietää mitään. Ne ovat kiusanneet minua jok'ikinen, kun et vain sinä nähnyt, ihan siitä päivästä saakka, kun olin terve ja pääsin puutarhaan. Mutta nyt ei enää kukaan saa minua piinata.
Hän ei kärsinyt enää, sillä jok'ikinen hermo oli tylsistynyt, mutta hän eli kuitenkin vielä, sillä henki ei niin helposti jätä rotevaa, vankkaa ruumista. Moni onneton, jonka sydämmessä Tuomo oli herättänyt iankaikkisen rakkauden kipinän, oli yön hiljaisuudessa käynyt hänen luonansa palkitakseen sitä ystävällisyyttä, jota Tuomo alati oli heille osottanut.
Mutta nero-veljemme tahtoi kumminkin auttaa Janne Kankkusta, joka istui synkkänä pöydän päässä ja sanoi siksi lempeästi: "Kuuleppas Janne mitä sinä sanot satiirista? Mitähän jos yrittäisit kirjottamaan satiireja!" Se oli uusi ajatus, vallan omituisen uusi ollakseen lausuttu meidän piirissämme. Me vähän niinkuin säpsähdimme jok'ikinen.
Mitä tulee tapahtumaan silloin, kun jok'ikinen maailman maa aina kaikkein pienimpään saakka seisoo kaikkia toisia vastassa iso ylijäämä kuluttamatonta teollisuutta varastohuoneissaan?» Hän pysähtyi hetkeksi tarkastelemaan kuulijoitaan. Heidän ällistyksensä näytti huvittavalta. Ernest oli esityksellään loihtinut heidän eteensä kuvan ja avannut heidän silmänsä näkemään sen.
Päivän Sana
Muut Etsivät