Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. toukokuuta 2025
Ja ihan hän, Iivanaa puolustaakseen, luetteli toisten vikoja: Jegor Andrejeffilla näet on nenä... Ja minkälainen nenä vielä!... Iso, ja ihan sininen! Pjotr Petrovitshilla on nenässä kyssä... Ivan Jegorovitshillä on selässä kyttyrä... Kunpa vain on hyvä mies, niin Jumala on armollinen ja auttaa!
Ei, malttakaahan, nyt minä muistan, Jegor hänen nimensä on ja tänään on pyhän Jegorin päivä. Niinpä Haapakosken tuleva sukuperintöläinen tuli kastetuksi oikeauskoiseen oppiin, siihen uskoon, josta ei ole mitään palaamisen mahdollisuutta, ja sai Jegor-nimen.
Osiippa sentään oli paksuinturkkisin. Repaleinen Vanjka soitteli, rämisytti hanuria. Sen Jegor Kyratskinin, Aleksandrovitshin poikia se oli, ja siksi kai hanurimieskin. Oli mölyä. Hih!... Vanjka!... Ih! hihkasi hänelle jo siinä Iivana ja Osiippa auttoi: Vanjka! hoki hän, sinulle ihkaistaan!... Kuuletko?... Eh?
Silloin yht'äkkiä tuli odottamaton sanoma Haapakoskelta. Kuin Haapakosken vanha vapaaherra oli saanut tietää, että hänen poikansa poika oli kastettu oikeauskoiseen oppiin ja saanut nimen Jegor, joutui hän aivan haltioihinsa ja nosti suuren melun sen kohdan korjaamisen aikeissa.
Toivoessani hänen nyt isänsä kuoltua pääsevän kotiin, hyrisin tuota hänen lempilauluaan. Silloin astui sisään Jegor, tuo musta mies, ja uhkasi pieksättää sinut kuoliaaksi, joll'en myöntyisi hänen oikkuihinsa. Hän meni pois mitä oli minun tehtävä? Suostua häneen, tulla Koljalle uskottomaksi, sitä en voinut, mutta antaa hänet julmasti sinut surmata ... ei, ei, en sitäkään. Parempi oli sinusta erota.
Vlastov, Jegor Ivanovitsh, synt. 1770, eversti, Venäläisten päällikkö Karstulassa; kuoli 1837. Volga, iso joki Venäjällä. Vuoksi, tuo Saimaasta Laatokkaan juokseva virta, on vesirikkain ja mahtavin joki Suomenmaassa. Entisaikoina kuitenkin erotus aliupseerein ja yliupseerein välillä oli paljon vähemmin jyrkkä kuin nykyänsä; tapahtui paljon useammin että aliupseerit kohosivat yliupseereiksi.
Vanhan herraskartanon mahtavuuden aika oli, käsitti hän, päättynyt ainiaaksi. Mitä isä oli tahtonut saada aikaan, se oli Erikin hyvyyden ja heikkouden tähden mennyt kerrassaan toisin päin, ja nuori junkkeri Jegor oli ehkä kerran laittava niin, että vanhuksen lahja oli tuleva kiroukseksi isänmaalle.
Hänellä oli kaksi poikaa, Jegor ja Nikolai, niin erilaiset kuin päivä ja yö. Kasvoin orjana heidän talossaan Kolja-herran kanssa, joka oli vaan paria vuotta minua vanhempi. Jo lapsina olimme toinen toisillemme rakkaammat kuin koko muu maailma. Mutta vanhemman veljen himot yltyivät myöskin samassa kuin minä lapsesta ihanaksi neitoseksi vartuin.
Kuka on nykyään haltijanne? Andrei. Kosmin. Audotja. Jegor Kosminko? Mari. Jegor Kosmin! Hän on maannut haudassaan jo viisi ajast'aikaa. Hänen nuorempi veljensä Nikolai nyt tätä tilaa hallitsee. Audotja. Hänkö siis! Sinä Kolja, olet siis viisi vuotta täällä isäntänä ollut, etkä ole etsinyt sitä, joka tähtesi niin paljon kärsiä on saanut. Juhana. Mitä puhelet sinä, vaimo? Audotja. Onko hän nainut?
Päivän Sana
Muut Etsivät