United States or Benin ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Anna minulle, Kerttu, luistimesi kannettaviksi", pyysi lukiolainen. "Kiitos vain, kyllä minä jaksan ne itsekkin kantaa." "No, etkö ymmärrä, että Elias tahtoo olla kohtelias", sanoi Mandi. "Miksi en sitä ymmärtäisi, enhän muuten olisi häntä kiittänytkään." "Sinä, Kerttu, olet niin omituinen, et sinä ole sellainen kuin muut tytöt", sanoi Elias.
"Mutta eihän ole muuta neuwoa, rakas isä. Työtä minä kyllä jaksan tehdä, sillä olenhan minä terwe ja raitis, ja sitä teen ilolla, kun ma tiedän sitä tekewäni teidän hywäksenne. Woinhan käydä teitä sentään katsomassa ja sen teen niin usein kuin aika ja tilaisuus sallii; se on ainoa keino, jolla woin estää teidät puutokseen joutumasta", selwitteli Kaarina.
Voin pahoin; siit' en parane, jos jäätte; Ei seura hyödyks seuraa kammovalle. En lopen sairas lie, kun haastaa jaksan. Oi, minuun luottakaa; en ryöstä muita Kuin itseäni; suokaa minun kuolla Näin turhan ryöstöstä. GUIDERIUS. Sua rakastan, En määrää tiedä, mut niin palavasti Kuin isääni. BELARIUS. Haa! Mitä? Mitä kuulen! ARVIRAGUS. Jos puhe tuo on syntiä, niin minuss' On veli hyvän vika.
Kiitoksia, minä jaksan hyvin seisoakin, vastasi Kari. Sitä minä tarkoitan, että sinä luulet voivasi sanoa ja tehdä meille mitä tahdot, sentähden että me olemme talonpoikia emmekä kirjanoppineita. Mutta sen verran näemme kuitenkin, että se, mitä sinä esittelet, ei ole oikeata kristin-oppia. No mikäs sitte on oikeata kristin-oppia? kysyi pappi ja ivallinen nauru kuvautui hänen kasvoihinsa.
Niin totta kuin taivaassa on totuuden Herra, niin totta kuin tuonelan syvimpään onkaloon vaipunen, jos valehtelen, niin totta en sinua vastaan ole tahallani vähintäkään rikkonut. Auttaa Emmaa ylös. Tyttö-rukka! Nousehan toki. Mitä on sinulle sitten tapahtunut? Kerro! Jos jaksan. Muistathan, kuinka onneton olin käydessäsi hyvästi jättämässä. Niin! No?
"Mitä joutavia sinä nyt, mitä se unohtuu. Kyllähän minä tuon vertasen maksan kun jaksan, mutta en minä nyt jaksa." Katseltiin hetkinen ilmaan kun ei tuntunut olevan mitään sanomista. Pahat oli isännällä paikat. Ei uskaltanut julkisesti suututtelemaankaan ruveta ... olisi Matti ehkä ruvennut tyhjäksi tekemään, kun ei ollut vieraitamiehiäkään olemassa, joilla olisi voinut saatavansa toteen näyttää.
Hyvin vähän hän äitinsä tuntee, jos hän semmoisia luulee. Heittäköön hän oikkunsa, ja hän on tervetullut takaisin. Olkoon hän tyttöä hylkäämättä, eikä hän koskaan saa lähestyä minua, ei elävänä eikä kuolleena, niin kauan kuin jaksan nostaa kättäni, viitatakseni häntä pois, jollei hän, tytöstä erottuaan, palaja nöyränä luokseni ja pyydä anteeksi minulta. Se on minun oikeuteni.
Kyllä, kyllä, vastasi ruustinna ja mennä huntosti kynttä kantta palvelijan perässä. Ja kun rovasti tapasi menijät, niin ruustinna huomautti: Sinullakin, Kaarlo, pitäisi olla astia, johon poimisit. Kyllä minä jaksan syödäkin saaliini, olen siksi kömpelö marjain poimija. Sinä taidat sitten syödä meidänkin saaliimme.
Nydia huokasi ja jatkoi sitten hetken vaijettuaan vastaamatta toisen huomautukseen: »Olet hiljan palannut?» »Kuusi päivää olen ollut Pompeijissa.» »Ja voit hyvin? Ah, tarvinneeko sitä kysyäkään sillä voiko kukaan, joka saa katsella kaikkien niin ihanaksi kertomaa maata voiko kukaan sellainen pahoin voida?» »Hyvin jaksan. Entä sinä, Nydia kuinka oletkaan kasvanut?
"Jopas viimeinkin sieltä tulit!" huudahti hän, jonkun ajan kaivettuaan. "Ja nyt sinä ainakin olet omani," lisäsi hän samassa, vedettyään ison puukotelon kaivoksestaan. "Rahaa! Tuhansia, tuhansia!" jatkoi hän; "mutta mitenkäs jaksan tämän täältä kantaa pois?"