Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Ulapalla ollessa aavalla se toive on sentään varma, kun lasket aina sä yhtäänne, niin löytyvi mannermaata mut aavassa aattehen piirissä vain mannermaata en löydä mä kuin kuolon ja haudan ja ikuisuuden. Itämerellä 20/6 1890.
Jo 40:n vuotiaana katsotaan reippainkin mies, vieläpä kuuluisain Runosaaren miestenkin kesken, liian kankeaksi tällaiselle retkelle liikkuvilla jääkappaleilla. Myöhemmin kevättalvella, kun jää jo on ruhjoutunut irti rannikoista ja suurempina sekä pienempinä telineinä ajelehtelee Itämerellä, aiottiin ensi hyleretki isoilla veneillä panna toimeen.
Karvianjoen autiot varret ovat vajonneet lumi-tuoksun sekaan, Hämeen metsissä hongat taittuvat, ja Hansalaisten kauppahaahdet Itämerellä ajetaan haaksirikkoon Liivin ja Preussin matalia rantoja vastaan. Kaksi vuorokautta soivat loihto-runot Kyrönkankaalla ja kaksi vuorokautta viivytti lumi-tuisku Matti Kurjen ja hänen seuransa matkaa.
Jakoivat kaiketi tunnollisesti elämän myötä- ja vastoinkäymiset. Mutta aukealla Itämerellä oli nähtävänä viehättävä värisointu: valkoinen vaahto vaaleanvihreän aallon harjalla, taivas vaaleansininen, pilvet vaaleanpunaiset... Etukannella parveili siirtolaiskansa, miehet tarkastellen laivan taklausta tai oukaillen taivaanmerkkejä, naiset suorien hivuksiaan. Toiset olivat merisairaita.
Klubissa oli hän tavannut kaksi suomalaista haaksirikkountunutta laivuria; aivan nuoria miehiä, jotka olivat tulleet Amerikasta. Toinen heistä oikein hävytön naama, varustettu englantilaisella parralla ja keltaisilla kellonvitjoilla oli ollut Rio de Janeirossa kaksi kertaa. Oi Randulf Randulf! Miksi olit sinä Itämerellä! Kippari Worsen kävi niinkuin tavallisesti käy niiden, joilla on kevyt mieli.
Itämerellä 20/6 1890. Ulapalla ollessa aavalla Perämieheen muu väki luottaa: Läpi usvan ja myrskyn johdattaa Hän rantahan purren varmaan, Vaan ruorissas, oi kaikkius, sun, Perämiest' ei keksi silmäni mun Avaruudessa kiitää Tuul'ajona pursi. Itämerellä 21/6 1890. YLINN
Ulapalla ollessa aavalla perämieheen muu väki luottaa: läpi usvan ja myrskyn johdattaa hän rantahan purren varmaan, vaan ruorissas, oi kaikkius, sun, perämiest' ei keksi silmäni mun avaruudessa kiitää tuul'ajona pursi. Itämerellä 21/6 1890. YLINN
Hän oli aikanansa viehättänyt perämies Worsea eräällä soutoretkellä kuutamossa. Kippari Worse ei ollut koskaan ennen nähnyt niin hienoa naista, niin suuria kosteita silmiä ei Itämerellä eikä Välimerellä.
"Paitsi sitä ei sinulla ole vikaa vatsassa", lisäsi Randulf syvämielisesti, "ennemmin sydämessä, sillä tuo rakkaus ja tuo akkaväki, sen sanon sulle, se se aina on ollut sinun pitali-tautisi, Jaakko; kaiken ikäsi olet ollut hupsu naisväkeen katsoen, ja aina he ovat sinua narranneet, sitä olen monasti nähnyt sekä Välimerellä että Itämerellä.
Se oli sukkeluus; sillä matami Torvestad asui pihanpuolella Worsen talossa. Mutta tori-sillalla odotti kippari Worsea katkera sanoma: Randulf oli Itämerellä sillilastilla. "Saara! sinun on mentävä rukoushetkeen iltapäivällä", sanoi matami Torvestad vanhimmalle tyttärelleen. "Menen, äiti." "Kippari Worse on tullut kotia; minä tahdon mennä häntä tervehtimään."
Päivän Sana
Muut Etsivät