Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
He saivat suuteloja ja hyväilyjä kaikilta, sitten he hyvässä järjestyksessä marssivat isoisän ja setien luo, missä suoritettiin suunnilleen samat temput. Sitten kuului hyvän aikaa puhetta ja naurua etehisestä, kunnes vihdoin täydellinen hiljaisuus äkkiä ilmoitti, että pieni iloinen seura oli poistunut.
Sanoma elatusrahasta vastaan otettiin suurella ilolla: vaan enimmän kaikista Rietrikki iloitsi siitä, sillä vanha, hyvälaitanen enonsa oli jo voittanut sydämmensä; hän piti huolta ukon tarpeista; ison, vahalla peitetyn isoisän tuolin toi hänelle, piti huolta hatustaan ja kepistään eikä saanut lepoa, ennenkuin näki vanhan sotavanhuksen lepäävän omaistensa seassa pitkän vaivaloisen matkansa perästä kotikylään.
Emme ole poikaseni, se ei ole meidän asema, ja nuo hevoset eivät ole isoäidin, vaan ne ovat ehkä jonkun toisen isoisän tahi isoäidin, jotka myöskin ovat lähettäneet hevosella noutamaan rakkaita jouluvieraita.
Paitsi sitä oli siellä aina vieraita; eversti Dufva löysi tien teekuppinsa luo myöskin kesällä, Regina neiti seuranaisensa kanssa kävi aina elokuussa, kun pahin kuumuus oli mennyt ohi, ja perheen tapoihin kuului, että pojat, tyttäret ja vävyt joka kesä viettivät pari päivää isoisän ja isoäidin luona Blombackassa, asuivatpa he miten kaukana tahansa.
Siellä on ohraleipää ja lampaan maidosta tehtyä juustoa. Ne kelpaavat minulle. "Kuinka monta lehmää teillä on navetassa ja kuinka monta hevosta laitumella?" Tämä oli hänen ensimmäinen kysymyksensä. Vähän myöhemmin ilta oli jo pimennyt ja pikku Atalvin mennyt nukkumaan pudistellen päätään isoisän käytökselle isä ja tytär kävelivät nousevan kuun valossa ulkona.
Samassa tämä riensi kuultuaan nimeään huudettavan portaita ylös. "Gotoni", huusi hän riemuiten. He syleilivät toisiaan. "Nuo kuuluvat yhteen", sanoi herttua Guntaris, joka oli seurannut nuorukaista. "Kuten aamurusko ja aamuaurinko", sanoi Teja. "Mutta salli minun nyt täyttää tehtäväni", virkkoi tyttö irroittautuen toisen syleilystä, "kuolevan isoisän käsky.
"Isoisän kauniit pontalviinilasit ovat esillä salissa ja näyttävät muhkeilta kristallikarahvin rinnalla, jossa tuo punainen kirsikkamarjaviini niin koreasti helmeilee. Ja mantelikie'ut, uskallan toivoa, tulevat kiihdyttämään ruokahalua. Luulen niiden tänä vuonna onnistuneen yhtä hyvin kuin Margret tädin täällä ollessa viisi vuotta sitten, jolloin saimme osaksemme paljon kiitosta leivoksistamme."
Vaan tosi näkyy olevan se isoisän sananparsi, että ei vierevä kivi sammallu eikä mies muuttava rikastu. Niin on kasvanut tämäkin mies kuin lehmänhäntä alaspäin... No, kukas tuohon tekee taloa? Rikkolan Niilo kaiketi. »No, päivää, Niilo!» »Päivää, päivää! Terve mieheen! En yrittänyt tuta enää. Siitähän on päiviä hyvänkin variksen ikä, kuin olen sinua nähnyt.
Joku niitä sieltä kukkasniityltä poimituttaa ja tänne kannattaa. Ne tulevat sieltä kuin ilakoivan lapsilauman tuomina, jotka odottavat isoisän oven takana, juhlapukuisina, valmiina häntä laululla herättämään hänen syntymäpäivänään, jokainen koettaen kuin toisensa kilvalla kurkottaa niitä minulle. Niitä ojennetaan minulle pitkin päivää kaikkialla, missä vain liikun.
Toisia lapsia niitä ei ole tarvinnut monta kertaa piiskata eläessään, vaan näettepä miten ne ovat vakaat kuin vanhat ihmiset. Jo sitä on lysti nähdä tuommoista lasta kuin tuokin Katri on. Se ei ole ikänään särkenyt korvia ei vanhemmiltaan eikä muilta.» Syvästi huokaellen meni äiti asioilleen. Vaan äidin nuhdesaarnaa en saattanut ottaa omakseni. Metsässä isoisän kanssa. Isoisäni jäi meille.
Päivän Sana
Muut Etsivät