Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta Frits, vanhempi pojista, nousee seisomaan, taapertaa isänsä luokse ja ojentaa molemmat kätensä tätä kohti, ikäänkuin haluten sanoa: »Minä kanssa! Minä kanssa! Minä tahdon istua isän sylissä. Minkätähden äiti ottaa vain pikkuveljen.» Isoäiti huutaa hänelle: »Tule tänne, poikaseni, tule!» Hän ottaa taskustaan luumuja ja näyttää niitä lapselle. »Kas tässä! Tässä on lapselle luumuja!
Hyvä serkku, keskeytti isoäiti, joka oli samalla sekä suuttunut että iloinen, kaiken tuon olen minä tehnyt; me olimme kaikki siinä varmassa luulossa, että serkku oli hukkunut. Vai hukkunut! mutisi välskäri. Mutta minä sanon, ettei pahuus maailmasta niin pian katoa. Kyllähän minä purjehdin kolme kokonaista päivää sen kurjan jääpalasen päällä.
Ettekö te puhukkaan kenenkään kanssa?" "Tarkasti sanottuna, ei kenenkään kanssa." "Niin mutta, mitä ihmisiä te olette sitten? Selittäkääs! Antakaas olla, minä olen sen jo älynnyt, luultavasti on teillä isoäiti, niinkuin minullakin. Hän on sokea eikä salli minun mennä mihinkään, niin että olen melkein unohtanut puhumisen taidon.
Luulenpa, että serkku Bäck vielä osaa Jumala paratkoon hävitystenkin kauhistuksista kertoa sanoi isoäiti, estääkseen hänkin osaltaan riidan syntymistä. Toivon kuitenkin, ettei tämä kertomus tule olemaan likimäärinkään niin verinen ja julma kuin edellinen. Ei tulekaan, sanoi välskäri. Nyt alemme tulleet vuoteen 1714.
Hänen tyttärenpoikansa, silloin seitsentoistavuotias kreivi Gösta Armfelt nuorempi, huomasi tapauksen ensimäisenä ja syöksähti näyttämölle huutaen: »Isoäiti on kuollut!» Voi hyvin ajatella kuinka tavaton hälinä ja hämmästys valtasi koolla olevat vieraat. Hänen kiivaudestaan kerrotaan monenlaisia tarinoita.
Muistan vielä eräänkin tuollaisen hupaisen päähänpistotekeleen, joka pantiin toimeen eräänä iltana Björkbodassa. Vanhin sisareni ei silloin vielä ollut kihloissa, mutta isoäiti laski leikkiä ja lupasi, että hän saisi jo samana iltana nähdä minkä säätyinen hänen tuleva ylkänsä olisi.
Sen otan minä vastuulleni, huudahti Anna Sofia iloisesti, ja ennenkuin isoäiti ennätti keksiä uusia esteitä, oli nuori kankuri jo, iloisena kuin lapsi, kiitänyt koukkuisia portaita myöten ylös vinnille ja käynyt vanhan Bäckin kimppuun. Tyttö tiesi olevansa vanhuksen suosikki ja osasi koskettaa häntä hellään paikkaan.
Niin, Bertrandus on saanut kolauksen vehkeistään; mutta mitä Pauliin tulee, jatkoi isoäiti, niin hän näyttää siivolta nuorukaiselta, vaikkakin liian romanttiselta. Antaa ampua itsensä kuoliaaksi ilkeän veljensä vuoksi, se nyt oli kerrassaan ihmeellinen päähänpisto. Miten oikein lienee ollut kasvatuksenkaan laita, kun hän yhteen aikaan ajatteli niin jumalattomia asioita.
Perällä varjostin. Varjostimen keskiosassa vaan puitteet. Ovi, piironki, keinutuoli, palli. Isoäiti kutoo sukkaa keinutuolissa. Lotta istuu pallilla hänen jalkojensa juuressa.
Kapteenin huulet jo aukenivat antamaan vastausta, joka ei suinkaan olisi ollut siivoimpia, ellei vanha isoäiti taaskin olisi ehättänyt myrskyä vaimentamaan. Minä olen varma siitä virkkoi hän, että serkku Bäck tällä kertaa tulee kertomaan muistakin, ei vain Bertelsköldeistä. Me olemme rauhallisia kansalaisia emmekä viihdy kaikkea ikäämme sotaisten ylimysten seurassa.