Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. lokakuuta 2025
Pater Olmedo yritti silloin kääntämään häntä Kristin-uskoon, mutta turhaan, ja meidän täytyy kunnioittaa onnetonta Montezumaa hänen viimeisinä hetkinään. Alamaiseni minua halveksivat, oli järkähtämättömän ruhtinaan vastaus lähetyssaarnaajan houkutuksiin, mutta minä en tahdo halveksia itseäni enkä pettää isieni uskoa. Kolme päivää perästäpäin kuoli Aztekien keisari uskossa jumaliinsa.
"Heittääkö vanhan miehen vankeuteen? Minä pelkään, että se tapahtuisi aivan kohta; ja kun minua ei haluta antaa poliisien hakea itseäni isieni talosta, pidän parempana mennä itse vapatahtoisesti. Tehkööt sitte minulle, mitä tahtovat". "Mutta isä", huudahti Roosa, "eihän ollenkaan näytä siltä, että asiassa juuri nyt vielä mentäisiin pitemmälle.
Minä synnytän oman yhteiskuntani ja olen se jumaluus, jota toisinaan uneksin." "Me luomme kohtalomme ja nimitämme sitä sallimukseksi. Sinä puhuit viisaasti, Honain. Sinä, viekas Sadusealainen! Pyhä veri virtasi isieni suonissa eivätkä he toimittaneet mitään; mutta minulla on käsivarsi, joka on kasvanut valtikkaa pitämään, ja minä aion voittaa tämmöisen itselleni." "Minä en voi epäillä voittoani.
»Niin», jatkoi lapsi varhaisvanhalla ja älykkäällä äänellä, »mielestäni olisi minulla niin paljo muuta rukoiltavaa Jumalalta...» Samassa muutti hän ajatustensa suuntaa ja lisäsi nopeasti ikäänkuin olisi hän kilttinä lapsena peljännyt pahoittaa äitinsä mieltä: »Mutta koska sinä niin tahdot, äiti, niin kyllä minä luen senkin...» »Sinä Herra, minun Jumalani, olet pannut minut isieni valtaistuimelle.
Ja keskeltä kohosi mahtava temppeli, jonka pelkkä muotokin jo osoitti ylevää innostusta, temppeli, niin avara, niin uhkea, jottei tarvittu mitään pappia kertomaan, ettei ihmiskäsi ollut tätä ihanata rakennusta suunnitellut! "Isieni Jumala!"
Se on isieni huoneen kaivolla Korinthissa, ja sen on jo useampia vuosisatoja sitten eräs suuri peloponesolainen taiteilija tehnyt. Publiuskin oli tähän teokseen ihastunut ja se onkin ihanampi, kuin selittää voi. "Se tarjoaa todellakin komean näyn, sillä se kuvailee Herakleen ja Heben, tuon jumalaksi koroitetun uroon ja ikuisen nuoruuden häitä.
Sitten he sitoivat minut uudestaan ja hieroivat raadeltua selkääni painolastihiekalla, mutta minä en tuntenut sitä, sillä isieni Jumala otti minulta pois tunnon ja tajunnan ... mutta tanssimaan he eivät minua saaneet. Konnat! huudahti Skytte. Minä halusin kuolla, mutta halusin myöskin kostaa, jatkoi jaavalainen, ja hänen verestävät silmänsä kääntyivät vielä kerran hollantilaiseen kauppalaivaan.
»Isieni nimessä!» egyptiläinen huudahti. »Kohtalo hymyilee minulle näiden kauhujenkin seasta ja lupaa minulle valitusten ja kuoleman hirveitten todistuskappaleiden ääressä onnea ja rakkautta. Pois, kreikkalainen! Vaadin Ionen, suojattini itselleni!»
En tahdo maanpakolaiselta riistää sitä sauvaa, jonka nojassa hän liikuskelee matkallaan sydämettömien muukalaisten keskellä, minä en tahdo laskea kivillä peltoa, jossa yksistään isieni vilja voi oraalle nousta ja edelleen kehittyä. Taitoni on kuoleva minun kanssani"... Ja nyt leikkivät polyypit meren pohjalla sen pääkallon kanssa, jonka sisällä tuo suuri tehtävä ratkaistiin.
Hän puhui vapisevalla ja hillityllä äänellä. "Voi! sydämeni on täynnä huolia ja suru pimittää sieluni! Mikä minä olen? Mitä nämät kaikki ovat? Raskas pilvi peittää elämäni. Isieni Jumala, salli sen puhjeta!" "Minä en tiedä, mitä minä tunnen kuitenkin, mitä minä tunnen, on mielettömyyttä.
Päivän Sana
Muut Etsivät