Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. lokakuuta 2025
Tämä vierashuone oli sama, jossa kolme kuukautta sitten oli hänen äitinsä kuollut. Nyt tullessaan tähän huoneeseen, joka oli valaistu kahdella heijastuslampulla, toinen hänen isänsä kuvan luona ja toinen äidin kuvan luona, hän muisti viimeiset suhteensa äitiin, ja nämät suhteet näyttivät hänestä luonnottomilta ja vastenmielisiltä, ja sekin hävetti ja inhoitti.
Kuultuaan isänsä olleen Salmelan isännän kanssa heiniä painelemassa, kysyi hän: Oliko siellä ladossa hauskaa ja hupaista? Oikein hauskaa, oikein hupaista, vastasi Antti Salminen ja nykäsi kyynärpäillänsä herastuomaria. Hauskaahan siellä oli, mutta kovin äkisti se hauskuus katkesi, virkkoi herastuomari. Kuinka niin, sanokaa, tiedusti Hetvi.
Hänen isänsä oli wälttäwä kirjoittaja ja sen ohessa wielä oiwallinen luwunlaskija. Pian omi Mikko nuot wähäiset opin säteet isältänsä ja pian oli hän paljon etewämpi isäänsä kummassakin aineessa!
Ihminen on vain ihminen ja jos pojassani vähänkään on isänsä verta. Sitä en epäile. No niin, eihän sen itse asiassa tarvitsisi mitään vaarallista olla... Ja jos tuo nainen olisi oikea nainen, samaa säätyluokkaa, tarkoitan, niin ei kenelläkään olisi eikä olisi voinut olla mitään sen suhteen huomauttamista. Ei, luonnollisesti. Siinäpä se. Mutta tässä tapauksessa? Huonomaineinen nainen...
Aviollinen rakkaus luo ihmiskunnan, ystävällinen rakkaus jalostaa sen, mutta irstas rakkaus turmelee ja alentaa sen. Hän rakasti kohtuuttomuuteen asti Virginiaa, Virginiuksen tytärtä, jonka hänen isänsä surmasi estääkseen häntä joutumasta Claudiuksen himojen uhriksi. Tämä tapaus vei decemvirin perikatoon, ja kerran oli raivostunut kansa vähällä polttaa Claudiuksen ja Virginian elävinä.
VIRGILIA. Hupaista teitä nähdä, hyvä rouva! VALERIA. Kuinka voitte te molemmat? Tehän nyt vasta kodikkaita olette! Mitä te neuloskelette? Kaunis kuosi, todellakin! Kuinka pikku poikanne voipi? VIRGILIA. Kiitoksia kysymästänne; hyvin rouvaseni. VALERIA. Hän mieluisemmin katselee miekkoja ja kuuntelee rumpua, kuin tarkkaa opettajaansa. VOLUMNIA. Isänsä poika, totta tosiaan!
Ollaksensa oikein "lysti" otti hän ensin puuroa isänsä vadista ja kastoi sen sitten äitinsä velliin.
Hän näki alastaivutettujen luomiensakin läpi isänsä terävästi tarkastelevat silmät; hänellä oli synkkä tieto vastauksensa päättävästä tärkeydestä ja kuitenkin oli se niin oleva. "Rakastan, isä". Hänestä kuului, kuin olisi toinen hyvin kaukaa lausunut nämä sanat.
Annua oli isänsä ankarasti torunut, ja oli Annun täytynyt pyytää Aapolta niinkuin vähä anteeksikin.
Pettymyksen tunne kouristi pikku tytön sydäntä ja hänen kasvoilleen tuli jäykkä, umpimielinen ilme. Ja kun Julia neiti tuli hänen luokseen, ja syleili häntä ja iloisesti ja ystävällisesti kyseli häneltä, minkälaista koulussa oli ollut, vastasi Mai hänen kysymyksiinsä niin lyhyesti ja torjuvasti kuin suinkin saattoi, olematta epäkohtelias aivan kuin isänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät