Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Oikein hyvä olisi, jos kyytejä tulisi, ei olisi pakko hevosta antaa, ja tottapahan odottaessaan jotain ikäviinsä joisivat ja ehkä isännällekin tarjoisivat tarjoo ne muutamat isännällekin. Se Kuopion posti on toistakymmentä markkaa vielä velkaa milloinhan maksanee?
Kun perkele on mielestänsä kyllin syvälle upottanut saaliinsa, niin hänkin kieltää viimein lohdutuksensa ja ivaa ja pilkkaa onnettoman ahdistuksia; niin kävi Paavolan isännällekin. Hänelle ei kuulunut lohdutusta pahasta eikä hyvästä, hän joutui mielipuolen kaltaiseksi, jommoisena ollessaan yhä vaan rukoili tyttärensä jättämään hänet ja pakenemaan murhaajaansa, omaa isäänsä.
Sitä vastoin vaikutti melkein koomilliselta, kun joku kirkkovieraista uskonasioista jututtaessa emännän kanssa, jotain sanoakseen isännällekin, kysyi tämän uskoa. Ei mitänä ole itselläni, sanoi tämä. Ja kyselijän suu saattoi mennä nauruun. Ei sen vuoksi, ettei Jaakko Jaakonpojan tunnustusta olisi uskottu.
"Minua särkee toisesta ronkastakin, yksi kerta jo puhuin isännällekin, vaan mitäs siitä oli, kun hän antoi kaiken vallan Taavetille." "Paha se on, että teitä niin särkee!" sanoi Taavetti. "Jos minun kiirehtämiseni tähden olette säryn saaneet, niin minun täytyykin kustantaa teille lääkäri. Heittäkää työ pois, en minä sairaita työhön ahdista."
Sillä hän laittoi totia "illan kululle", niinkuin hän sanoi, ja tarjosi totia isännälle ja muillekin talon miehille, Lisäksi tuolle "illan kululle" noudatti vieras maakauppiaalta "tusinan olutta", jota hän joi niinkuin rannan vettä ja tarjoeli talon isännällekin. "Minä en juo enää mitään", sanoi Jäykkälän isäntä, kun vieras pakoitti häntä olutta juomaan. "Mitä?
Viimein Leijonan isännän ei tarvitse kenenkään tähden panna pakkoa päällensä viimein hän puhkesi sanomaan: "Lents, jos mielit olla täällä yli yön, tahdon sinulle näyttää eri kamarin". Lents kavahti seisoalle ja antoi Annille kättä. Hän olisi mielellään kurottanut kätensä Leijonan isännällekin, mutta sitähän ei sovi tehdä, ellei isäntä itse ensin tarjoo.
Tämä läksy oli Maijalla aina suussa, niin pian kun hän vaan taloon tultuaan oli ruvennut isännän tai emännän kaulasuonia hieromaan. Oli hän tämän läksynsä kertonut jo vuosia sitten ison Hannulan isännällekin, vaan ei hän silti ollut päässyt pitempään työhön Hannulan isännän kanssa, kuin ainoastaan sen pikku hetken, minkä hän omin lupinsa hieroi.
»Johan te nyt oikein riitelemään...», alkoi herastuomari. Mutta Jassu keskeytti: »Ne eivät tee yhtään mitään muuta kuin surkuttelevat renkejä ja sanovat: voi orjaparkoja! Sitten ne ryyppäävät ryypyn potusta näin ... ja antavat isännällekin. Ottakaa ryyppy, herastuomari.» »Mitä sinä nyt mulle ryyppyä...» »No, ryypätään kun rookataan.» »Kiitos suuri!»
Päivän Sana
Muut Etsivät