Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Ja me vielä rukoilemme sinua sanoo Ingrid, tulkaa käymään meidän luonamme täällä Riihimäellä, mutta jos sinä tahdot tavata minua niin tule perjantaina tai maanantaina Helsingin asemalle, kun minä tuon kello puoli 11 junan ja vien taas yöjunan kello puoli 12. Veljesi Gabriel."
Hän harjoitti lääkärin temppuja, antoi apua kolotukseen ja tautiin, sekä onnettomaan rakkauteen, ennusti kortista ja kahvista, ymmärsi eläinten vammoja, ja kätilön toimessa hän oli erinomainen. Ingrid, hänen sisarensatytär, auttoi häntä talouden toimissa ja hän se enimmäkseen Bårdiakin hoiti.
Ja Ingrid vastasi: Kuningatar, Helmetär, Kuules mua vähäisen! En tahdo olla armaasi sun, En huoli pukeida kaapuhun, Kullan ja helmin sirotettuun. Hitteli, hutteli, hoittaa, Nummella aurinko loistaa! Mutta juuri kun leikki oli hupaisimmallaan, astui isä sisään ja kiinnitti silmänsä Thorbjörn'iin. Hän sulki Ingridin lujemmin syliinsä eikä todellakaan tuolilta pudonnut.
Synnöve vastasi vähän ääneti oltuaan: "Hän kuuluu olevan siinä varsin taitava." "Näkisitpä kerran vaan hänen tanssivan!" lausui Ingrid kääntyen päin Synnöveä. Mutta tämä vastasi pikaisesti: "Sitä en tahtoisi." Ingrid vähän säpsähti, Synnöve tarkasteli kudelmaansa sen silmukoita lueskellen.
Ulkopuolella pehmeässä ruohistossa istui nuori muori Ingrid Elsan kanssa ja sitoi palmikoita lapsille. Yrjö istui vähän matkaa niistä lavitsalla, likimmäisen naapurinsa, torppari Erikin kanssa, polttaen piippunysäänsä ja puhellen yhtä ja toista. Tämä oli kaunis maallinen kuva raivoavan metsän keskellä. Yhtäkkiä kuului rohkeita ja rivakkaita askeleita joltakulta juoksien tulevalta.
"Olisipa toki hupaista olla mukana," mietti Ingrid, joka kumartuneena loi silmänsä kohden taloa, jossa väkeä kulki rakennusten väliä, toiset päin ruoka-aittaa, jossa katetut pöydät olivat säilyssä, vähän etäämmällä toisia paritusten keskenänsä puhellen. "Käsittää en voi, mintähden muutamain mieli sinne niin hehkuu," sanoi Synnöve.
Sitten sattuivat molemmat yhtä haavaa aitalle. "Tänne tuotiin sana Nordhoug'ista," sanoi Sæmund, "he tahtovat sinua ensi sunnuntaina sinne häihin." Ingrid loi työstään rukoilevan katseen häneen, samaten äiti. "Vai niin," vastasi Thorbjörn kuivasti; mutta sillä kertaa vei hän kaksi painavampaa säkkiä, mitkä löytää taisi. "Menetkö?" kysyi Sæmund synkeänä. "En." NELJ
Hän tunsi, ettei Ingrid vielä koskaan ollut niin lähellä häntä ollut ja niin selvästi ja peittelemättä ilmaissut rakkauttansa häneen. Ja tämä tunto teki Gabrielin onnelliseksi. Se oli tullut hänelle ihan odottamatta, juuri silloin kuin hän oli menetellyt tyhmästi.
Jospa ne vievät sinut oikeuteen! sanoi Ingrid ja nosti pelokkaasti päänsä ylös katsoakseen häntä silmiin. Silloin Gabriel vähän säpsähti. Ja yhtäkkiä hänestä taas tuntui alakuloisesti huutavan tiiran elämä paremmalta kuin hänen. Oikeuteen! Verkatakissako vai viilarinpuvussä? Tulla julkisen huomion alaiseksi, sanomalehtiin! Ei, ennen kuula otsaan!
Tuo Ingrid'iä syvään liikutti; mutta ennenkun hän sai sanaakaan sanoneeksi, puristettiin hänen kättänsä. "Jää hyvästi Ingrid! Nyt lähden takaisin." Ja hän kääntyi pikaisesti ovea kohden. "Olin unohtaa kirjeen," kuiskasi Ingrid. "Kirjeen?" kysyi Synnöve. Ingrid oli jo noussut vuoteeltaan, etsi paperia ja se kädessään lähestyi hän Synnöveä.
Päivän Sana
Muut Etsivät