United States or Uzbekistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
HAMLET. Että voin teidän salaisuutenne peittää enkä omaani. Ja lisäksi, imusienen kysymykseen mitä tulee kuninkaan pojan vastata? ROSENCRANZ. Pidättekö minua imusienenä, prinssi? HAMLET. Pidän, hyvä herra; joka imee itseensä kuninkaan silmänluonnit, suosiot ja käskyt. Mutta sellaiset palvelijat ovatkin parhaana apuna kuninkaalle.
"Mene tiehesi," sanoi hän, "kerjäläiskuninkaasi luo, joka hevosillaan ja sotamiehillään imee koko maan köyhäksi. Jos et mene tiehesi, kaadan sangon vettä päällesi." Rudolf kuitenkin seisoi lämpiävän uunin edessä; vaimo häntä ensin haukkui ja, kun Rudolf levollisesti tuota kuunteli, hän viimein todellakin kaatoi vettä sangon täyden hänen päällensä.
Väkivalta sijass' oikeuden, Verinen ja julma sortovalta Imee voiman kansan ytimistä, Kuni verimadot jäsenistä Nukkuvaisen rauhallisen yöllä, Joka herää vasta tuskihinsa, Koska verenvuoto-kuumehessa Polttaa päätä, kieltä karvastelee, Sydän voimatonna hytkähtelee, Silmät peittävi jo kalman kelmi, Henki juopi Lethen pimennosta. Uh! Ken tuolla, kumma kuvatus?
Luineen päivineen panee hän sen menemään sievästä suustaan, imee ensin ja musertaa sitten hienoilla terävillä hampaillaan, eikä hänen lautaselleen jää muuta kuin nokat jäljelle.
Herra katsoo kulmistansa Pitkin pitkää piippuaan, Kotkottaapi vihoissansa Seisovalle huolissaan: "Mitä kärtät joutavata Tuskin hallaa tuleekaan Ja jos tulee, panemata Ei jää pelto minunkaan." Aapo ryhtyy lyhteesensä, Tuuli kuivaa kyyneleen, Herra imee piippuansa, Asteleepi edelleen. Olki taittuu nopeasti, Yhä sänki suurenee, Pohjoistuuli koleasti Hallaa ilmaan huokailee. Jussi. Pieni mierolainen.
Ruotsinkielisenäkään se ei syki Ruotsin kansan verta, eikä se viljelys, jonka povelta se on puhjennut, josta se on imenyt ja edelleen imee mehunsa ja aineksensa, josta se on saanut sekä olemisensa sisällön että muodon, ole Ruotsin kansan vuosisataisen työn ponnistuksesta ilmoille puserrettu.
Vastausta odottamatta jatkoi hän taas kuin auringonvalosta juopunut leivonen: "Vai niin, tuossa hän on, tuo pieni, uusi herra. Poika, eikö niin? Ja kaikki on käynyt hyvin, sen minä näen. Teidän käy aina hyvin. Oi, miten pieni hän on vielä ja suloinen! Katsohan, Robert, miten soma hän on, kun hän imee. Oikea pieni nukke, oo, miten hauska hän on! Häntä on oikein hupainen katsella."
Me kiinnitimme jo eilen tällaisia astioita varten valmiit rautakoukut Holman navetan kattoon." "Tohtori, nyt minä täydellisesti antaudun", huudahti herra Wallenberg. "Te olette lyönyt minut viimeisellä peräytymislinjallani!" "No niin! Kalkki imee kiihkeästi kosteutta itseensä ja on mitä halpahintaisimpia ja käytännöllisimpiä aineita, joita voidaan kyllästyttää typellä.
Se imee ytimensä mehun sankarien luista, jotka lahovat vihannoivien sarkojen alla tuomiopäivään asti; ja välistä tapahtuu vielä nytkin, että kun aura uurtelee tuttua vakoa, kolahtaa sen rautaista vannasta vasten ruostuneita miekan kappaleita tai jokin muinoin jäntevän ja taisteluun harjaantuneen käsivarren haurastunut jäännös.
Elämä on rikas; sen puu kukkii ijankaikkisesti, sillä se imee elinvoimansa kuolemattomista lähteistä. Se kasvattaa erilaisia kukkia, erilaisia väriltään ja loistoltaan. Kauniita ne ovat kaikki; me emme saa halveksia ainoatakaan; kaikki ne voivat kantaa ijankaikkisia elämän hedelmiä. Nuoruuden rakkaus! Maaemon loistava lemmenkukka!