Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. lokakuuta 2025
Hän siis itse kantoi lahjansa tullitupaan, nöyrästi pyytäen että hän laskettaisiin sillä hän muka pelkäsi että majataloin portit suljettaisiin. Hyvästä lahjasta iloisena laski tullimies hänen heti. Ajaen mitään kiirettä osottamatta lähti maamies matkaansa, mutta tultuaan pois silmännäöstä, sai hevonen juosta minkä voi majataloon, jossa kertoi isännälle, mitä oli tehnyt.
Enoni oli koko illan kovin iloinen; en muista, että häntä ennen niin iloisena olisin nähnyt. Hän ei ollenkaan kiiruhtanut pois, vaikka meidän piti aamulla aikaisin lähtemän, mutta vanha täti muistutti, että aika oli jo mennä kotiin. Me kokoilimme kaikki kapineet ja läksimme.
Niin paljon, kuin Venäläinen voikin syödä, jos se ei hänelle mitään maksa, elää hän kuitenkin yleisesti hyvin niukalla. Tyytyväisyys on myös yksi Venäläisen kansallisluonteen pääpiirteitä. Hän pysyy uljaana ja iloisena suurimmissakin puutteissa. Pohjalaisen vanha vieraanvaraisuus on vielä Venäläisen kansallisena hyveenä.
Kun hän näki, että se oli Elsa, niin Liisa iloisena tarttui häntä vartalosta kiinni ja tempasi hänet äkillisellä liikkeellä kohoksi ilmaan. Ihastuksissaan merimiesjoukko kajahutti riemuisan eläköönhuudon, joka avonaisten ikkunain kautta sysäytyi kesäyön tyyneen ilmaan ja palasi takaisin raikahtelevana kaikuna.
Mutta jos huomenna, tahi kenties vielä paremmin ylihuomenna, voit tulla luokseni tähän samaan aikaan, niin olen siksi miettinyt asiaa ja saamme silloin puhua siitä. Sopiiko sinulle?" "Mainiosti!" huudahti Bernfelt iloisena, "oletpa oikeen poistanut taakan sydämmeltäni.
Minä katselin uudestaan tohtori Mell'm nimeä, iloisena, että näissä onnellisemmissa oloissa olin tuntenut Mr. Mell'in, tuon ennen niin sorretun apu-opettajan Middlesex'in esivaltalaiseni luona, kun Mr. Peggotty, osoittaen toista paikkaa sanomalehdessä, johdatti silmäni omaan nimeeni, ja minä luin näin: "DAVID COPPERFIELD'ILLE, ESQUIRE'LLE", "Etevälle Kirjailialle". "Rakas Sir!"
Ehtootuuli suhisee viheriäisissä puissa, lehdet huiskuvat, kyhkyinen kuhertaa hellää rakkauttansa puolisolleen, myöskin yksi ja toinen muista linnuista visertää iloisena suloista virttänsä, kukat sulkevat silmänsä, lilja, puetettu kiiltävillä kasi-helmillä, nojautuu maahan, perhoset ottavat yösiansa hyvältä lemuaviin ruusuihin, ehtookello soi laksossa, työmies nostaa lakkiansa, pyhkää hien otsastansa ja jättää, väsyneenä päivän kuumuudesta ja raskaasta työstä, lapionsa ja sahransa.
Siten sukeutui niin, että nuori Juho herra koteutui eräänä päivänä X:ään uusimuotisena "ulkomaalaisena", kuten ihmiset sanoivat, iloisena ja elonhehkuisena, aivanpa entistään kauniimpana äidin mielestä, joka ei voinut katsella ylpeydettä tuota uljasta vartta ja sulavasti kannettua päätä, joka niin karskisti kohosi hänen leveiltä voimakkailta harteiltaan.
Huomenna meni Aarnio asemalle Juliata junalle saattamaan. Ja kun Julia seisoi siinä asemasillalla nuorteana sekä iloisena kuten ennenkin, tuomitsi Aarnio itseänsä sydämessänsä, että oli tuottanut jo niin paljon kärsimyksiä Julialle kantamalla halpoja ajatuksia sydämessään. Mutta vastaisuudessa ei saisi enään niin tapahtua.
Ja toiseksi hän tunsi itsensä niin ylpeäksi saadessaan noin puoleksi totella ja puoleksi opastaa tottumatonta Heikkiä. Uutta eloa oli tullut kaikkeen Vuorelan väkeen. Ja nuori Liisa puikkelehti tuvasta aittaan ja navettaan ja maitohuoneeseen kahta toimekkaampana emäntänä. Heikki oli tullut maalle hyvin reippaana ja iloisena.
Päivän Sana
Muut Etsivät