Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Niistä, jotka puoliyön aikaan sanoivat hyvästi Falkensternin perheelle ja enemmän tai vähemmän vilpittömästi kiittivät kuluneesta illasta, olivat monet kovasti kiihdyksissään, monet katkeroittuneita ja pahantuulisia, mutta kenkään ei lähtenyt kylmänä tai väliäpitämättömänä. Siksi voimakas ja kiihottava oli into ollut, joka oli hehkunut kaikista puheista.
"Onko jotain, mitä tahdot mukaasi, niin sano", lausui Marit puristaen Elin kättä jäähyväiseksi. "Kiitos, en tahdo mitään", sanoi Eli. Marit saattoi häntä ovelle. "Kiitos tästä illasta", lausui hän. "Niin, kiitos vaan tästä illasta". Eli ajoi pois, ja Marit oli nyt yksinänsä. Hän meni sängyn luo, istui tuolille ja koetteli sairaan suonta vieläkö se tykytti.
Aha, rouva Inger Gyldenlöve odottaa teitä? Inger Gyldenlöve? Niin, täällä taitaa olla se joku ? Sanokaa, oletteko te talon väkeä? Minä? Niin, kyllä sikäli, koska tästä illasta olen Inger-rouvan vieraana. Vai niin? Minäpä luulen, että meillä nyt on kolmas ilta Martin-messun jälkeen? Kolmas ilta Martin ? Niin, aivan oikein. Tahdotteko päästä linnanrouvan puheille heti?
GRANSKOG: Siitä illasta, jolloin minä vapisin teidän edessänne. Teidän sanastanne riippui elämä ja kuolema. Te tiedätte, mitä te minulle sanoitte. Minä menin kotiini ja heittäysin nukkumaan. Kun minä seuraavana aamuna heräsin, olin minä kuin olisin nukkunut vuosisadan. Eilinen ilta tuntui minusta kaukaiselta unelta ja unelta tuntui myös koko aika siitä asti kuin olin teidän ensi kerran nähnyt.
Sellaisen tuomion hän langetti, ja Jumala tietää parhaiten, kuinka minä olen taistellut ja kamppaillut.» Mutta hänen kylmyydestään huolimatta ei Runeberg lainkaan voi tulla toimeen ilman häntä, kun jälleen on mahdollista heille olla yhdessäkin. Liikutettuna kertoo Emilie samoissa päiväkirjamuistiinpanoissa eräästä illasta, jolloin hän oli tervehtimässä runoilijan vaimoa.
Sitte alkoi hän vähitellen lohduttaa itseänsä: Vaikk'en muistaisi muuta mitään koko illasta, niin muistan ainakin sen, että jalot kysymykset ovat kuumana virtana sähisseet suonissani ja pyhittäneet vereni niin kuin ainoastaan suuri juhlahetki tuolle kansanjoukolle tekee. Mutta sitä hän ei voinut itseltään kieltää, että viina oli ilmaissut hänestä rumankin totuuden.
Eilisestä illasta asti oli tämä kotka Wapun mielessä niin yhdistynyt hänen aatoksiinsa Joosepin suhteen, että se ikäänkuin oli muuttunut mykäksi välittäjäksi hänen ja Joosepin välillä, tai että Jooseppi ikäänkuin oli ottanut kotkan muodon ja nyt oli painettu hänen rintaansa, niinkuin kotkakin.
Mutta menipä taasen päiviä, joina veljekset ei liikuttaneetkaan kirveitänsä, vaan, kuorsaten sikeässä unessa, viettivät vuorokautensa illasta iltaan ja vielä kolmanteenkin aamuun. Kuitenkin, jo ennen laihopeltojen kellastumista kylässä, seisoi pirtti valmiina Impivaaran aholla; seisoi samassa paikassa, samassa muodossa ja tilassa kuin ensimmäinen; uhkeampana vielä se seisoi.
"Kyllä sinä nytkin saat tietä raivata", sanoi hän suudellen lasta. Ja siinä istuu nyt Liv, katsellen kotoseutujansa, joita hän ei ollut nähnyt siitä illasta asti, jona lähti ulos avaraan maailmaan, kun isänsä oli hänet talosta karkoittanut. Kuinka hän rakasti tätä seutua! Kuinka hän rakasti isäänsä! Kauan ei hän istu. Aslak voisi tulla ennenkuin aavistaakaan, kuinka hänen siis olisi aika levätä?
Hänp' on aamupäivän perho, Jok' ei illasta välitä. TOINEN NAISPAIMEN. Sin' olet vanha ja vakava, Kuulostat kuin naavakuusi. Miksikä tulitkin tänne, Kun et kihloista välitä? IMMO. Kyllä kihloista välitän, Vakavista ja tosista, Vaan en perhojen pelistä Olenpa itsekin leski. TOINEN NAISPAIMEN. Tytöt, kuulitteko? leski! Tässä on tukeva leski Montako sinulla lasta?
Päivän Sana
Muut Etsivät