Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Monen lapsen kanssa. Kas niin; nyt se palaa. Rouva Linde. Hänellä sanotaan olevan monenlaisia asioita toimena? Nora. Vai niin? Saattaa olla; minä en ollenkaan tiedä . Mutta älkäämme ajatelko asioita, ne ovat niin ikäviä. Oh; suokaa anteeksi; minä häiritsen näenmä täälläkin. Nora. Ei, ei suinkaan. Rouva Linde. Rank. No mutta. Nimi, jota usein kuulee tässä talossa.
Sallustus ja Nydian kirje. Kolmasti oli Sallustus herännyt aamu-unestaan ja kolmasti hän oli, muisteltuaan, että hänen ystävänsä tänään joutuisi kuoleman omaksi, yrittänyt syvään huoahtaen jälleen nukkua. Hänen ainoana tavoteltavana päämääränään oli välttää ikäviä mielenliikutuksia ja milloin se ei käynyt päinsä, ainakin koettaa unohtaa ne.
Mutta miksi herätteleisin jälleen eloon jo aikoja sitten unhotettuja ikäviä muistoja! Ennen eroamistamme olin minä jo onnistunut saamaan matruusinpaikan erääsen parin päivän päästä matkoille lähtevään kolmimastoiseen kuunariin, joka kuului Amerikan rannikoilla ja sisävesistöillä risteilevään kauppalaivastoon.
"Kuulkaas, tytöt, nyt pitää meidän saada kuulla vähän musiikkia!" virkkoi hovioikeudenneuvos, jonka mielestä keskustelu oli kääntynyt vähän vastenmieliselle suunnalle. "Johan nyt olemme kuulleet niin paljon ikäviä asioita, että tarvitaan vähän virkistystäkin."
Mutta hän kiskaisi mielensä niistä irti, ei tahtonut enää muistella semmoisia ikäviä. Ehkä tosiaankin olisi hauskaa olla kihloissa, arveli hän, pieni kaipauksen tunne sydämessä. Olga meni jo muihin asioihin ja Hanna koetti seurata. Matkatoveristaan hän kertoi, ylioppilas Salmelasta. Se oli kunnon poika, vakava ja totinen.
"Ne ovat niin ikäviä, nuo papit, äiti", sanoi hän ja pudisti päätään miettiväisen, milt'ei surullisen näköisenä, "en ymmärrä lainkaan, mitä he sanovat. Ja sitten eivät he laula kauniisti, he eivät laula Jumalan lauluja, niinkuin kirkossa." "No, ymmärrätkö sitten, mitä kirkon pappi puhuu?" huomautti Ester.
Se herra, jonka kanssa kävelin junasillalla, sanoi tulleensa erään nuoren kauppamiehen seurassa, jolla oli vähän asioita kylässä ett'ei joutanut menemään ennenkuin toisessa junassa. "No muutama sana vielä viimeisistä tapahtumista, ikäviä nekin. Sangen mielelläni olisin herra rovastin tahdon mukaan tullut tänne jo alusta elokuun.
Mars auttakoon, olenko minä pilan miehiä, minä?» »Kyllä, Mars itsekin rakastui leikin äitiin», runoilija sanoi hieman hämillään. »Tiedä siis, oi Vespius, että olen runoilija Fulvius. Minä teen soturit kuolemattomiksi.» »Jumalat varjelkoot!» Sallustus kuiskasi Julialle. »Jos Vespiuksesta tehdään kuolematon, minkälaisia ikäviä suupaltteja jälkimaailma saisikaan taakakseen!»
Häntä miellytti melkein eniten se, että saisi viipyä viikkoja, jopa kuukausiakin koulussa, tarvitsematta olla ikäviä kotioloja näkemässä tai kuulemassa. Kirkkoa lähestyttäessä tuli kysymys, mihin he menisivät lämmittelemään. Hilja tahtoi etupäässä Saliniin, siinä olivat ihmiset hänelle ennestään tuttuja.
Ei auttanut muuta kuin lähteä. Ulos taas sateesen, tuuleen, lokaan ja märkään. Harminsa he purkivat sydämmestään haukkumalla ohitsekulkevia. Ja hiukan tuo lohdutti, kun sai jonkun lapsen tai naisen kiljaisemaan säikähdyksestä. Kauppias Roller venyi sohvallaan ja katseli viimeisiä sanomalehtiä. Kuivia ne olivat ja ikäviä. Täynnä tyhjää; taikka asioita, joista hän ei vähääkään välittänyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät