Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025


He antavat hänelle niin paljon neuvoja ja sälyttävät hänen päällensä niin raskaan taakan, että tyttö rukka on nääntyä, hän onkin jo ihan laihtunut ja sairaan näköinen. Sitten asuu Saara täti meillä ja vahtii koko taloa kuin poliisi; on siinä ihmisparka ihan helisemässä.

Viisautta viljavasti, Sekä tullessa torillen, Että mäillä mennessänsä; Iloksensa ihmisparka Katseleepi kaikin puolin Herran oikian oloa, Kulkemista kunnon herran. Kuormansa on kummallakin, Vaivansa vaeltavilla, Toinen toistansa vetääpi Surun tiellä surkiasti.

Hän oli raaka ja luullakseni syvään syntiin langennut nainen; mutta hän oli siihen aikaan ainoa nainen Roaring Camp'issa ja sillä hetkellä suuressa tuskassa; hän kaihosi vihoviimein toisen naisen läsnäoloa ja apua. Tuo turmeltunut, irstas ja paatunut ihmisparka kärsi nyt kiduttavaa vaivaa, joka tuntui vielä hirveämmältä, koska hän oli yksinänsä ja muitten naisten säälimystä peräti puuttui.

Vaan mitä sitä surette: Koska on kulunut aika, Päällä pilvien tuleepi Sillä muodolla samalla, Vaan nyt istuu Hän ilossa, Valtahansa vahvistettu; Mitä täällä tarvitsette, Itse teillen toimittaapi." Päätös. Ajattele ihmisparka, Syntinen sydän havaitse, Tutki toimella asia: Viatoin on vitsan alla, Syytöin surmassa Karitsa, Vaivassa vakainen Herra.

Luojan kuva, luonnon herra, Miten näytät valtasi? Viatointa älä sorra: Senhän kieltää tuntosi. Voimakkaamman kuuliaisuus Ruoskallako kostetaan? Uskollisuus, avullisuus, Piiskallako palkitaan? Ihmisparka raivossasi Julminta oot julmempi; Arvoltasi hevoistasi Monta vertaa halvempi. Kuin se kärsii, kuin se huokaa Oivalla ei aivosi. Näännyksissä, vailla ruokaa, Kieletön on orjasi.

Mutta heitä Herra taivaastansa Hallitseepi, heidän kulkuansa Johtaa käsivarsi kaikkivoipa, Kunnes päättää pyhät tuomionsa Ihmisparka! jospa nöyryydessä Ymmärtäisit niitä teitä käydä, Joita Jumala on säätänynnä!

Vaan memento mori! kuolo uhkaa, Lemmenkinpä voittaa kuolon valta Ethän ihmisparka oo kuin tuhkaa, Pelkkä laina kaiken tuottajalta! Vaikka onnes itse autuus oiskin, Vaikka hetket hempeimmät se soiskin, Kaikk' on katoovaista Tästä luonnon laista Lempikään ei poikkeusta tee.

Voi, sitä kadotuksen syvyyttä, jonka partaalla sinä ihmisparka, seisot. JOHANNA. Taidatte olla oikeassa. En tullut tuota ajatelleeksi. Hyvä Jumala, mitä nyt teen? LEENA-KAISA. Rukoile anteeksi mieheltäsi ja pyydä häntä kärsimään heikkouttasi, muistaen, että hänet on varustettu vahvemmalla luonnolla ja suuremmalla viisaudella. RISTO. Kyllä, kyllä minä sen muistan.

HOFFMANN. Ota tästä nyt selvä. Se on vasemmalla, ensimmäinen oikealle ja oikealle ja vasemmalle ha, ha, ha. Minua säälittää sua ihmisparka. Et suinkaan sinä tiedä kadun nimestäkään. KATI VIRTANEN. Kun olen ollut täällä vasta niin vähän aikaa, ja taitaispa siinä olla oppineillakin tavaamista, sillä ei niistä "poostavia" eroita, niistä rautalevyistä, jotka sinne seiniin on liisteröity.

Enkä huokaise minä Herran Jumalan luokse kertaakaan, ellen huokaise sinunkin puolestasi. Ja etkös sinä, Eeva parka, vielä ole virittänyt valkeata, jotta keittäisin edes makeaa velliä hänelle? Voi sua sentään! Ota nyt joutuun ja tee tuli ja jauha kahvia kanssa, kylläpä lämmin kupponen ei pahaa tehne väsyneelle miehelle, ei maar teekään. No jouduhan ihmisparka, joudu.

Päivän Sana

miettivästi

Muut Etsivät