Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
"Oi! minä rakastan, minä ihailen sinua tuommoisena, urhea ystäväni!" hänen toverinsa sanoi, häntä syleillen. "Mutta minä olen vaan arka tyttö parka, jolla on voimaa ainoastaan sydämmessä. Kiitollisuuteni Diesbach'ia kohtaan sen kokonaan täytti. En ole milloinkaan tuntenut isääni enkä äitiäni. Makasin vielä kehdossa, kuin Diesbach minun otti huostaansa. Missä tämä tapahtui?
Minä näen sinun tietävän kaikki. Mitä taisin minä! Mitä taidan minä sille, että sydämmeni himoitsee Rooman valtaa. Sitä on myös sinun sydämmesi himoinnut. Ja minä luulin, ettet enää ollut eläjien joukossa. Ah, caesar, caesar, minä pelkään sinun mykkää katsettasi, pelkään ja ihailen. Mikä on sinut tällä hetkellä muuttanut? En ole semmoista majesteettia ennen nähnyt.
Ja pilvet punerruttaa Sini-reunojaan, Miss' yhtyy ihanuutta Taivasten, maan. Mutt' alla puhdas lähdet Vaan myhäjää, Helmaansa kuut ja tähdet Se viehättää. Sua etsin, vehmas nurmi, Taas kerrankin, Miss' aallon vilkas hurmi Käy mutkihin. Siell' turvepenkki tuttu Puun varjoss' on, Ja lammas ynnä kuttu Syö huoleton. Tääll' lehdon väliköistä. Ma ihailen, Kuin kastehelmilöitä Juo kukkanen.
Onhan se komea, kun se hirnahtelee kallioita vastaan ja kun sen aalto kaulaansa kaartaen heittää vaahtoisan harjansa ylös ilmoja kohti. Minä ihailen sitä, minä kunnioitan sitä, minä vavahdan sen voimaa, mutta en sitä rakasta enkä helli niinkuin rauhallista merta. Minä rakastan rauhallista merta, hellin tyyntä, onnellista ulappaa.
Minust' oiti saatte kuulla: Ei, jääkää. Mitä, ystävä, on sulla? MAALARI. Vain pikku kuva; pyydän, vastaan ottaa Se suvaitkaa. TIMON. On kuva tervetullut. Kuva on milt'ei tosi ihminen; Näet, ihmistä kun epäarvo peijaa, Niin on hän kuorta vain; nuo kuvat ovat Mit' ovat luonnostaan. Ihailen työtäs; Kuink' ihailen, sen kohta näet; varro, Saat pian kuulla. MAALARI. Taivas teitä kaitkoon!
Mutta kuka lienettekin, tuntematon, salaperäinen olento, niin olen teille ikuisesti kiitollinen ja ihailen teitä koko elinaikani! Kahdeksankymmenvuotias ei vastannut. Hän peitti pian taas kasvonsa ja riensi ulos itsesoimauksen orjantappuran oka sydämessään. Mitä olen tehnyt? huokasi hän. Jumalani, anna minulle anteeksi, sillä tein ehkä väärin; salainen ääni minussa sen selvästi sanoo.
"Katsos tuossa", sanoi Jim Fellows, heittäen hansikkaparin pöydälle, "ne ovat tuolta jumalaiselta Alicelta". "Lahjako?" "Ei, veikan-lyönnillä ne voitin". "Näyttääpä siltä, kuin aikoisit koettaa onneasi siellä päin". "Niin, minä teen päiväni mitä hupaisimmiksi, ihailen ja lemmin j.n.e," sanoi Jim.
"Minä puolestani ihailen mielukkaammin noita hirveitä suuria etäältä.
Täti Maria löi kätensä yhteen hämmästyksestä, ja isäni rypisti otsaansa. Tahdon kuitenkin toivoa, alkoi hän. Mutta minä en antanut hänen puhua loppuun. Olen mennyt kihloihin sellaisen miehen kanssa, jota rakastan ja ihailen koko sydämestäni ja jonka tiedän tekevän minut täysin onnelliseksi olen mennyt kihloihin parooni Fredrik von Tillingin kanssa. Isäni hyppäsi ylös tuoliltaan.
"Täällä on väkevämpi hengittää," lausui Nero. "Mieleni on kuohuksissa, olen alakuloinen, vaikka näenkin, että julkisesti saatan esittää sen, mitä tässä koetteeksi lauloin, ja vaikka tiedänkin, että voittoni on oleva suurempi kuin kenenkään toisen roomalaisen." "Voit esiintyä täällä sekä Roomassa ja Akaiassa. Ihailen sinua koko sielustani ja mielestäni, oi jumalallinen!" vastasi Petronius.
Päivän Sana
Muut Etsivät