Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
"Kutsukaa nyt esiin setäni, Boriska kulta, ja auttakaa meitä kapineita sisään tuomaan". Talon kaunotar heitti vielä yhden myrkyllisen silmäyksen vaunuihin päin ja meni sitte takaisin kyökkiin; siellä näytti pimeästä uuninlävestä jotain valoa hämärtävän; Boriska huusi uuninläpeen: "No tulkaa pian ulos, on tullut vieraita". Uuninlävestä kuului takaisin tämä lyhyt vastaus: "Odottakoot!"
varisparven, joka vaakkuin kiitää metsän pimennosta laitaan niittyin, vaan kuin hiljaisuuden kuoroon liittyin äänetönnä yli laihon liitää. Tuskin ykskään liikahtaapi siipi. Kaikki vanhoja on, väsyneitä. Niinkuin omain unelmainsa teitä yli lakeuden ne liikehtiipi tuonne metsän hämärtävän laitaan, vuotten kaihon mukanansa raastain, surun sanatonta kieltä haastain etsivät kuin ennen erämaitaan.
Mutta sin'et saa sanoa, kuka sen on tehnyt". Niin päätti poika pakinansa, häristäen sormellansa sisarelleen. Tällepä näkyi jo jonkunlainen aavistus hämärtävän siitä, ettei isän ja äidin odottamisesta lähde mitään, sillä hän katsahti veljeensä varsin murheellisena, ja luotuaan silmänsä hänen kenkiinsä, sanoi hän: "Silloinhan pitäisi sulla olla isän suuret saappaat myös.
Ja siellä oli hänen äitinsä häntä kannellut, häntä rappusilla kainaloista seisottanut. Hän tunsi silmäinsä hämärtävän, ryhdistihe ja jatkoi kävelyään niemen kärkeen päin. Tuli hiekkaiselle rannalle, jossa oli pitkiä suippeita kirkkoveneitä valkamassa. Hän heittihe uimaan ja panihe uituaan maata muutaman veneen kokkaan, johon yhä ylenevä aurinko häntä suloisesti lämmitti.
Vaan siinä, jota minä nyt rikostoverinasi ja katumuskumppaninasi tunnen sinua kohtaan näen minä hämärtävän aivan kuin ylösnousemisen Minä en välitä mistään ylösnousemisesta. Rita! Minä olen lämminverinen ihmislapsi! Olla kahlehdittuna elämänsä ijäksi katumukseen ja suruun! Kahlehdittuna senlaisen kanssa, joka ei enään ole minun, minun, minun! Sen täytyi niin päättyä joskus, Rita.
Jäähangen alla uinuu vanha, uus, yöhelmassa sen hämärtävän sinen. Oi, lumimaisemien tyynet taulut, pois sielustani menkää, mieluummin kaikk' otan vanhat myrskyt takaisin ja vanhat kyyneleet ja vanhat laulut! H
Samoin lauletaan: »Maailma minua nyt paljokin vaivaa Ja minun eteheni kuoppaa kaivaa». Maan pyörimisestä on suomalaisilla vanhuudestaan hämärä käsitys. Hämärä, koskapa he saatuaan silmiä hämärtävän iskun, huomaavat että maailma pyörii heidän silmissään. Onni ei pure eikä puske, vaan onni potkasee. Ei se siis sovi koiran nimeksi, vaan hevosen.
Olen sitä jo ajatellut ja ehkäpä en tänään enää lähdekään ulos. Parasta se on ja siellä sisälläkin koettakaa pysyä, mikäli mahdollista, yhdessä kohti. Kolmantena päivänä vastaa V. tiedusteluuni: Päätä alkaa omituisesti huimata ja silmiä tuntuu hämärtävän. Vieläkö aiotte jatkaa? No vaikka henki menisi, ellen vain saa lupaa tavata siskoani.
Päivän Sana
Muut Etsivät