Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Suureen ruususolmuun sidottu kaulaliinansa oli punaisen ja sinisen kirjava, liivit hohtavan punaiset ja lihavat kädet täynnä sormuksia. Raskaat kiiltävät kellonvitjat, joihin oli kiinnitetty kaikenlaisia leluja, riippuivat alas aina vatsalle asti. Ne näyttivät olevan omistajansa ylpeyden esineenä, sillä keskustellessaan hän niitä ehtimiseen hypisteli ja kilisteli.
"Käykää sisälle!" vastasi Robert ja meni oven luo. Työmies Johansson avasi varovasti oven, ja sanottuaan "hyvää iltaa pastori", sekä tehtyään lyhyen kumarruksen hän astui hiukan lähemmä. "Hyvää iltaa Johansson kulta", vastasi Robert ystävällisesti ojentaen kätensä tulijalle. "Hauska nähdä teitä." Johansson kynsi korvallistaan ja hypisteli sormillaan lakkiansa.
Kuinka ihanaa onkaan kuulla itseään ylistettävän, varsinkin rakastettunsa läsnäollessa! Haluaisin vastaisuudessa entistä varmemmin kiinnittää teidät Gunilholmaan, jatkoi kreivi, mutta voidaksenne viihtyä täällä tulee teiden mennä naimisiin... Niin, niin, tarkoitan täyttä totta, ja ystävänänne kehoitan teitä ajattelemaan sitä asiaa. Hämmästyneenä ja punastuen hypisteli pehtoori hattuaan.
"Sen mukaan kuin minulle on kerrottu, on hän kaupunkilaislapsi, tai ainakin viimeksi palvellut suuressa kaupungissa?" jatkoi hän yksipäisesti kysymyksiinsä. "Niin, hän oleskeli Frankfurt-am-Mainissa", vastasi vanha rouva, jonka oikea käsi oli pudonnut peitolle ja nyt hyvin epävakaisena hypisteli päällistä. "Hän ei ole tällaiseen toimeen kasvatettu, ah, kaukana siitä. Paras herra Markus ".
Robert seisoi hetkisen vuoteen vieressä ja katseli vaimoa, niin ettei tämä sitä huomannut. Hän heitteli päätään ehtimiseen edestakaisin päänalaisella ja hypisteli hermostuneena peitettään; väliin hän oikaisi toisen käsivartensa ja hosui sillä ilmaa, sekä nyyhkien höpisi jonkun epäselvän sanan.
Mutta en minä aina jaksa hänen heikkouksiaan mielitellä. Rovasti hypisteli siinä ongenvapojaan, jotka sujakoina seisoivat verkkohuoneen päätyä vastaan, mutta ei saanut mielestään pois sitä, mikä sitä kiusasi. Silloin hän muisti Helanderin saarnan. Se tuli kuin vapautus tästä toisesta.
Hän soitti »La prière d'une Vierge». Herra Wiik tai »Sassa herra», joksi Vaajasalon isäntää kansan kesken yleisesti sanottiin, seisoi pianon alapäässä, hypisteli kellon vitjojaan ja katseli Hannaa, silmät puoliummessa. Posket hänellä olivat pulleat ja harmaan kalvakat, huulet paksut ja leuka lihava. Hannaan hän nyt niinkuin ennenkin teki vastenmielisen vaikutuksen.
Mutta puhe kaikui hänen korvissaan siltä, kuin meren keinunta saaren ympärillä olisi saanut ihmisäänen. Adelsvärd kävi hajamieliseksi ja hypisteli luonnoskirjaansa. Vanha puutarhuri sysäsi ystävällisesti eukkoaan kylkeen: Sinä juttelet liian paljon, muoriseni. Tulee jo myöhä, ja vieras herra tahtoo tehdä työtä!... Sitten he menivät. Viinin he jättivät pöydälle. Adelsvärd ei koskenut siihen.
Nuorukainen hypisteli käsissään paperipalasta ja nähtävästi tietämättä mitä tehdä vihasena taitteli ja rutisteli sitä. Heidän vieressänsä istui täyteläs, punaposkinen, kaunis tyttö, mykevästi ulkonevilla silmillä, harmaassa puvussa ja peleriinissä. Hän istui itkevän äidin vieressä ja silitteli tätä hellästi olalle.
Ja hän pelkäsi Sakrista, niin mielettömät oli ramman silmät. Mimmi nauroi makeasti. Sitten myöskin Sakris alkoi nauraa, lyhyesti ja hehettäen. Hän katseli herroihin, sanoen: Ei mitään ... en minä teke mitään pahaa teille. Hyvä on. Minä kiitän teitä. Minä kiitän! Mutta Nelma! Nelma hypisteli ohimotukkaansa. Hän huudahti: Pois tuon voisi ajaa. Hulluksi hän tekisi ihmisen...
Päivän Sana
Muut Etsivät