Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
KAIKKIVALTA: Varmaan on taivaan laupeus teille vielä monta hyvää ja jumalaista hymyä lahjoittava. KAIKKIVALTA: Sitä heleämpi ja korkeampi on teidän onnenne hetki oleva. TUOMAS: Se hetki ei tule minulle milloinkaan.
Ei saattanut olla huomaamatta niitä kauniita, jaloja, ajattelevia kasvoja, ei saattanut mielellään unhoittaa tätä hienoa, jaloa hymyä suun ympärillä, joka näkyi olevan valmiina, koska hyvänsä "kukkia puhuttelemaan". Koko tämä olento ilmoitti jotakin hienoa sivistystä, jaloa, mutta inhimillistä hyvää kuitenkin, joka, sanalla sanoen, mainitaan olevan ylevä ilmaus.
Miksi kätkit itses meiltä tietämättömyyden yöhön, sinä armoton? KONRAD. Miksi ette lähettäneet minulle rahaa? SELMA. Oi minun veljeni! Mutta heittäkäämme tämä ja iloitkamme. Kas hymyä mun sisäreni huulilla, kas. Sinä onnellinen! THEKLA. Hm, tuossahan astelin hiljaa hyräellen tiellä, astelin lapsinen: ja mitä näki mun silmäni äkisti? Oi aatteles riemullista kohtaamista, aatteles! Hyvä!
Hän kosketti paareja ja sanoi: 'Ja minä sanon sinulle, nouse! Ja kuollut havahtui ja näki Herran kasvot. Oi, tuota tyyntä ja juhlallista otsaa, tuota lempeää hymyä, noita surunsuloisen ja jumalallisen myhäilyn valaisemia piirteitä se karkotti haudan varjot. Nousin, puhuin, elin, olin äitini sylissä olen kuolleista noussut!
Hän katsahti ylös ja oli näkevinään kreivin paljon-sanovissa silmissä hymyä piileskelevän, luultavasti hänen ujoutensa ja neuvottomuutensa vuoksi. Se tuotti nuorelle, ylpeälle neidille silmänräpäyksessä takaisin hänen kadotetun ryhtinsä. "Minä en tahdo teitä kauemmin pidättää huvitustanne pitkittämästä", sanoi hän ottaen hattunsa ja kirjansa.
Sillä sittenhän menettäisit yhden niistä, joilta voit rahaa lainata! Oletteko te rikas? lisäsi rouva ja hymyili huultensa merkillisen lakastunutta hymyä suoraan Adelsvärdin teräväpiirteisiin, päivettyneisiin kasvoihin. Minäkö rikas? nauroi Adelsvärd ja penkoi tuuheata, kiharaista tukkaansa. Kyllä, aikomuksista ja aatteista ja runoista!
Eihän sädehtinyt sieltä rakkautta, Eikä ystävyyden lämmint hymyä, Enkä myöskän vihan karmeutta nähnyt Kasvoillansa, vakaat ijankaikkisest. Mutta vakuudessa, tyynyydessä Mikä jalous ja suuruus ääretön! Kuin yhtaikaa olis hänen silmän nähnyt Taivahat ja kirouksen mustan yön.
Tokihan nyt saman avioparin täytyy olla yhdenvertaisia ja ymmärtää toisiaan, mutta täydellisesti toistensa ymmärtäminen ei liene mahdollista muilla kuin samanikäisillä." "Ymmärtää toisiaan? Niinkö?" "Niinpä niin. Kuinkas muuten?" sanoi emäntä katsoen Dampbellin silmiin ja hymyillen tehtyä hymyä. "Tehän luette, että vaimo on luotu miehen tähden eikä miestä vaimon tähden.
Hän tunsi olevansa onnellinen, oikein lumottu, sillä niin rakastunut hän oli; mutta kun hän muisteli unelmia ja aikeita, joita hänellä oli neljä vuotta sitte, ei hän voinut olla hymyilemättä, puolittain surumielistä, puolittain onnellista hymyä. Ja samalla tunsi hän jonkinlaista kiihkeää, miellyttävää uteliaisuutta, mitäkähän hän tästä kihlauksesta ajatteli.
Ja Roosa olisi varmaankin ollut ystävällisempi, ellei tuota loukkaavaa hymyä olisi ollut hänen silmissään ja suunsa ympärillä. Mitä oli hänellä naurettavaa? Eikö niin odottamattomasta ja väkivaltaisesta häiritsemisestä saisi edes pelästyäkään? Onko kohteliasta pilkata vielä naista, jonka ensin miltei kuoliaaksi ampuu? Sitä ei kukaan ritari voisi tehdä!
Päivän Sana
Muut Etsivät