Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. marraskuuta 2025
Inkvisitsion palvelijat hiipivät ympärillä väijymässä; moni kunniallinen mies on joutunut jo onnettomaksi. Puuttui vielä omantunnon orjuutta! Kun min' en tehdä saa, mitä huolin, tokihan voisivat edes antaa minun ajatella ja laulaa mitä tahdon. SOEST. Tuo inkvisitsio, ei se ota noustakseen täällä. Meill' ei ole hispanialaisten luomus, jotta annettaisiin omiatuntojamme orjuuttaa.
BARTHOLO. Minä huolin viis noista argumenteistä. Minä käytän valtaani. KREIVI. Te olette kadottanut sen, väärinkäyttäessänne sitä. BARTHOLO. Neiti on holhon-alainen. FIGARO. Hän on äsken vapauttanut itsensä siitä. BARTHOLO. Kuka puhuttelee sinua, pää-lurjus? KREIVI. Neiti on jalo ja kaunis: minä olen korkea-arvoinen mies, nuori ja rikas; hän on minun vaimoni.
Minua, pikku olentoa ei kiireessä huomattu, ja se olikin minulle mieleen: mitä minä heistä huolin? Minä menin pihan ylitse ja avasin puutarhan portin. Minun oli vaikea pysyä jaloillani. Tuuli raivosi jälleen avaran kentän yli.
Tämä päivä ei koita, ennen menen hirteen, tai marssin aina maailman-loppuun, Heinolan pataljoonaan kivääriä keikuttelemaan. »Mitä minä huolin, veitikka nuori?» Nyt, veljet, koska olemme syöneet, niin laulamme, heläytämme että nummi tärisee. SIMEONI. Siunataan itsemme ja nukutaan. JUHANI. Ensin lauletaan: »Mitä minä huolin». Karastappas kurkkuas, Timo. TIMO. Minä olen valmis.
Ei, minä vallan hämmennyn. Missä minä olen? Ja mikä minä olen? Sanoitko sinä, Matlena, että rakastat minua? Että tahdot tulla minulle? Minulle? Ikuiseksi toveriksi? MATLENA. Niin, jos huolit. TOPRA-HEIKKI. Jos huolin? Siitäkö se vaan riippuu? Ei muusta? Sinä tulisit minulle, vaikka olen niin köyhä, ettei ole muuta kuin kaksi tyhjää kättä?
Yks on Turjan tuntureilla, Toinen Aunuksen ahoilla, Kolmas on kovin etäällä Aina Aasian perillä. Siell' on kettu siepannunna, Orjaksensa ottanunna Poloiset mun poikaseni, Katalat mun kantamani. Tuota huolin tuon ikäni, Panen pakkopäiviäni, Itken aina itsekseni, Valittelen vaimoneni, Miks ei mulla niinkuin muilla Suku oo omilla mailla, Lapset laulele kotona Yhden kielen kiskomalla!
"Mutta", jatkoi kuningas, "sinä saatat rikkoutumaan avioliiton ja teet jalon, nuoren ruhtinattaren onnettomaksi." Vimmainen luulevaisuus leimahti Korinnan silmissä. "Kun herttua rakastaa enemmän, rakastaa ainoastaan minua, mitä minä sille voin? mitä minä tuosta toisesta huolin?" vastasi hän uhkamielisesti.
Sen näki Pergamon linnaan huolin Apollo ja huus elähyttäen urhoja Troian: "Eespäin, Ilionin hepourhot, akhaijeja älkää väistykö, ruumis raudast' ei, kivest' ei ole heillä, ettei vammata vois sitä ruumiinrikkoja vaski. Eikä Akhilleuskaan, emon saama, Thetiin hiuskaunon, taistele, vain yhä laivoill' on, viha jäytävi rintaa."
Tosin lankesi vaimonsa hänen kaulaansa rukoillen häntä säästämään henkeänsä; myöskin lapset syleilivät hänen polviansa. Mutta hän vastasi vaan: "Mitä huolin minä meren kuohusta ja tuulen ulvonnasta? Minä en kuule mitään muuta kuin onnettomien valitushuutoja, ja he ojentavat jo kätensä minun puoleeni.
Sinä olet oikeassa, sanoi Athos; mutta onneksi lähdemme jo ylihuomenna Pariisista. Uskottavasti menemme me La Rochelle'en ja kun kerta olemme siellä, niin... Hän vainoo sinua vaikka maailman ääreen asti, Athos, jos hän vaan tuntee sinut; anna siis hänen vihansa kohdata minua yksin. Ah, ystäväni, mitä minä siitä huolin jos hän tappaa minut? Vai luuletko minun pitävän lukua hengestäni?
Päivän Sana
Muut Etsivät